Kuopiossa sijaitsee Pisan luonnonsuojelualue, jonka vetonaula on Pisan vaara. Pisan vaara tarjoaa kävijöilleen erityisesti sen laelle pystytetyn näkötornin ansiosta keski-Suomelle tyypillisen järvien täplittämän silmänkantamattomiin jatkuvan vehreiden havumetsien maiseman.

Kivikauden ihmisten elämästä on jäänyt Suomessa melko runsaasti jälkiä, ja erityisesti viime vuosina arkeologinen sekä poikkitieteellisempi tutkimus on avannut täysin uusia näkökulmia kivikauden elämään Suomessa. Kävin tutustumassa sekä Kivikauden kylään Saarijärvellä, että suureen jätinkirkkoon Pattijoella. Kimmokkeena tähän oli viimeaikainen uusi tutkimus, jonka perusteella sen alkuperäinen funktio saattaa liittyä astronomiaan. Käyn tässä hieman läpi arkeoastronomian tulkintaa jätinkirkoista, sekä myös Pattijoen Kastellin rakentaneiden kivikauden ihmisten mahdollista suhdetta manner-Euroopan megaliittisten rakennelmien rakentajiin.

Kolilla on säilynyt perimätietoa myös siellä harjoitetusta vanhasta shamanistisesta perinteestä. Kolin kallioita on perimätiedon mukaan asuttaneet voimakkaat haltiat, ns. vuoren väki. Kolin huippujen alapuolella, Kolin rantatien varrella sijaitsee huikeissa maisemissa parikin kuuluisaa luolaa. Toista näistä, Pirunkirkkoa on perimätiedon mukaan käytetty noitien toimesta shamanististen menojen paikkana.

Suomen talven parhaat hiihtokelit osuvat usein lopputalven/alkukevään vaihteeseen, kun aurinko jo paistaa lämmittäen hiihtäjän poskia, ja lunta vielä riittää ainakin pohjoisemmassa Suomessa. Kävin tutustumassa Saariselän, Ivalon ja hieman Inarinkin maisemiin maaliskuussa, tarkoituksena rentoutua talvisissa maisemissa, valokuvata hienoja Pohjois-Lapin tunturimaisemia sekä myös tutustua saamelaiskulttuuriin.

Yksi Suomen suurimmista esihistoriallisista kalliomaalauskohteista löytyy Etelä-Savosta, Mikkelin kaupungista Ristiinasta. Maalauskallio on vaikuttava ilmestys monellakin tapaa, ja tarjoaa kiehtovan mahdollisuuden tutustua tuhansien vuosien takaiseen muinaissuomalaiseen hengelliseen perintöön.

Valtatie E8 kulkee koko Suomen läpi alkaen Turusta ja päättyen Norjan puolella Tromssaan. E8:a mukaillen lähdin katsastamaan syksyn ja ruskan värien kehittymistä Pallaksen ja Tromssan välillä.

Käkisalmi oli osa vanhaa Suomen Karjalaa, joka jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle sotien jälkeen. Käkisalmen keskusta ei ole aivan yhtä kyllästetty suomalaisella rakennustaiteella kuin toinen vanha karjalaiskaupunki Sortavala, mutta sieltäkin löytyy jokunen merkki vanhasta rakennuskannasta, sekä yllättävästi myös yhä toimivaa, alunperin suomalaista teollisuutta. Käkisalmessa suurimman vaikutuksen teki luonnonkauniit Vuoksen rantamaisemat, sekä Laatokan hiekkarannat.

Venäjän matkailua edistävä viranomainen on ilahduttavasti merkinnyt tärkeitä matkailukohteita teiden varsille samanlaisiin ruskeisiin opasteisiin, joita Suomessakin on ilmaantunut kiitettävän runsaasti teiden varsille. Sortavalaan päin ajaessa keksin myös “Paaso Ancient Town” merkinnällä opastetun Paasovuoren, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Sortavalan keskustasta pohjoiseen. Paasovuori on vanha muinaislinna, joita löytyy useampikin kappale Laatokan ympäristöstä. Laatokan muinaislinnat ovat karjalaisten alunperin rakennuttamia suojavarustuksia, joissa todellakin on myös asuttu, kuten venäläinen tieopas antaa ymmärtää.

Kolilla voi nähdä kuuluisien Pielisen järvimaisemien lisäksi myös monia kauniita kaskitiloja, jotka nyttemmin ovat muuttuneet niityiksi. Näillä kaskiniityillä eli ahoilla sijaitsee vanhoja rakennuksia tuomassa niihin menneiden vuosisatojen tunnelmaa. Kävin kuvaamassa Ikolanahon ja Mäkränahon, kaksi sangen maalauksellista vanhaa perinnemaisemaa.

Venäjän Karjala on monelle suomalaiselle jäänyt tuntemattomammaksi kohteeksi kuin vaikkapa eteläinen naapurimme. Päätin hyödyntää poikkeuksellisen halvan ruplan vaihtokurssin ja lähteä käymään Venäjän Karjalassa. Viipurissa olin käynyt jo aiemmin, nyt oli kohteena Laatokan Karjala, eli Sortavala ja Käkisalmi.