Jekyll2023-01-24T13:32:41+00:00/Pohjolan PoluillaTarinoita ja kuvia reissuilta pitkin poikin pohjolaa.Pisa ja Pirunkellari2022-07-06T00:00:00+00:002022-07-06T00:00:00+00:00/2022/07/06/pisan-kvartsilouhos<p>Kuopiossa sijaitsee Pisan luonnonsuojelualue, jonka vetonaula on Pisan vaara. Pisan vaara tarjoaa kävijöilleen erityisesti sen laelle pystytetyn näkötornin ansiosta keski-Suomelle tyypillisen järvien täplittämän silmänkantamattomiin jatkuvan vehreiden havumetsien maiseman.</p>
<!--more-->
<p><a href="https://www.luontoon.fi/pisa">Pisan luonnonsuojelualueelta</a> löytyy hyvin ylläpidettyjä retkeilypolkuja. Kävijä voi valita kiipeääkö suoraan Pisan huipulle ja samaa reittiä takaisin, vai kiertääkö Pisankierron, hieman vajaa 9 km mittaisen reitin joka tarjoaa Pisan huiputuksen lisäksi luonnontilaisia metsämaisemia, kivikkoisia polkuja ja ehkäpä erikoisimpana nähtävyytenä muinaisen Pirunkellarin luolan ja louhosalueen, josta on louhittu kvartsipitoista kiveä, jonka mahdollisesta käyttötarkoituksesta lisää seuraavassa.</p>
<h2 id="kuvaus-retkeilyreitistä">Kuvaus retkeilyreitistä</h2>
<p>Läksin Pisankierrokselle kesäisenä iltapäivänä paikoitusalueelta. Jo alkutaipaleella kävi selväksi, että reitti on kivikkoinen ja olinkin kiitollinen aiemmin hankkimistani hyvin iskuja vaimentavista ja jalkaa tukevista retkeilykengistä. Päätin kiivetä Pisanvuorelle suorinta ja jyrkintä reittiä, joka jälkikäteen ajateltuna tuntui hyvältä idealta. Toinen vaihtoehto on lähteä kiertämään Pisankiertoa myötäpäivään, jolloin huipulle kiivetään reitin loppupuolella pidempää (muttei yhtään vähemmän jyrkempää!) nousua. Onnittelin itseäni, että tulin suorittaneeksi reitin rankimman osan ensin.</p>
<figure>
<img src="/assets/images/pisa/11.jpg" alt="Jyrkkä nousu Pisalle" />
<figcaption>Jyrkkä nousu Pisalle.</figcaption>
</figure>
<p>Reitti kiertää läpi luonnonsuojelualueen luonnontilaisten metsien, sekä joidenkin talouskäytössä olevien aukeiden läpi. Poluilta voi bongata maanpinnalta näkyvää valkoista kiiltävää kvartsikiveä.</p>
<figure>
<img src="/assets/images/pisa/13.jpg" alt="Kvartsikiveä" />
<figcaption>Kvartsikiveä</figcaption>
</figure>
<p>Pisanvuoren huippua lähestyttäessä reitin varrelta löytyy opastauluja, jossa kerrotaan kvartsista sekä Pisanvuoren historiasta muinaisena Ruotsin ja Venäjän valtakuntien rajamerkkinä.</p>
<p>Huipulta löytyy näkötorni, jonne kiipeämällä maisemat paranevat huomattavasti kun näkymät kohoavat puiden latvojen yläpuolelle.</p>
<figure>
<img src="/assets/images/pisa/7.jpg" alt="Havumetsää näköalatornista" />
<figcaption>Havumetsää näköalatornista</figcaption>
</figure>
<figure>
<img src="/assets/images/pisa/8.jpg" alt="Tahko" />
<figcaption>Tahkon rinteet näkyvät horisontissa</figcaption>
</figure>
<h2 id="geologiaa">Geologiaa</h2>
<p><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Svekokarelidit">Karelidien</a> muinainen vuoristo, joka kulki muinoin Laatokan seudulta itä-Suomen halki Lappiin, on jättänyt jälkeensä edelleen vaikuttavan kokoiset vaarat. Pisa kuuluukin Kolin ja Vuokatin kanssa samaan muinaiseen vuoristoon, jotka ajan hammas on kuluttanut nykyisiksi muutaman sadan korkeudelle merenpinnasta kohoavaksi vaaroiksi. Pisan läheisyydessä on muitakin muinaisia vuoria, kuten alla näkyvä Kypäräinen.</p>
<figure>
<img src="/assets/images/pisa/9.jpg" alt="Näkymä Kypäräisen suuntaan" />
<figcaption>Pisan vieressä vastarannalla on Kypäräinen, toinen muinainen vuorentynkä ja nykyään sekin luonnonsuojelualuetta</figcaption>
</figure>
<p>Pisa on koostumukseltaan <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvartsiitti">kvartsiittia</a>, joka on kiteytynyt aikojen saatossa lähellä maanpintaa. Vuorijonon syntyessä maankuoren poimuttuessa kvartsikerros kääntyi Pisan kohdalla pystyasentoon, jonka takia koko vuori on samaa kiveä. Kvartsiitti on kiteytynyttä piihappoa (SiO2), ja on kovimpia yleisesti esiintyvistä kivilajeista (Mohsin kovuus 7). Kvartsiitin kovuuden ansiosta muun vuoriston kuluessa pois Pisanvuoren kova ydin on jäänyt jäljelle.</p>
<h2 id="pirunkellari">Pirunkellari</h2>
<p>Pisanvuoren pohjoispäässä on Pirunkellariksi nimetty luola. Yhden näkemyksen mukaan luola on syntynyt ihmistyön tuloksena, kun paikalta on louhittu ns. vuorikidettä, puhdasta <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvartsi">kvartsia</a>. Ei ole pystytty selvittämään millä ajanjaksolla louhimista olisi tehty. Toisen näkemyksen mukaan kyseessä on luonnollinen ns. <a href="https://luolaseura.fi/luolien-luokittelu-niiden-muodostumisen-ja-muodon-mukaan/">kideonkalo</a>, jota ihminen olisi laajentanut aikojen kuluessa louhimalla omiin tarkoituksiinsa kvartsikiteitä.</p>
<p>Luola mainitaan kirjallisissa lähteissä ensi kerran vuonna 1794, jolloin vuorimekaanikko Carl Rinman mainitsee Pirunkellarin matkakertomuksessaan. Rinman kartoitti alueen suo- ja järvimalmin määrää ja laatua alueella liikkuessaan ja pisti merkille (ehkäpä paikallisten vinkistä) myös tämän nähtävyyden.</p>
<figure>
<img src="/assets/images/pisa/1.jpg" alt="Pirunkellari" />
<figcaption>Pirunkellarin louhos</figcaption>
</figure>
<p>Jo nimi paljastaa, että paikkaan on liitetty mielenkiintoa myös kirkon taholta. Piru-alkuisen paikannimen ovat saaneet lukuisat suomalaiset paikat, jotka on haluttu leimata pahoiksi tai pirullisten voimien valtaamiksi. Tällaisella leimaamisella haluttiin ehkäistä niiden käyttöä vanhassa kansanuskossa antamalla niistä mielikuva pahojen olentojen tyyssijoina<sup id="fnref:pulkkinen"><a href="#fn:pulkkinen" class="footnote">1</a></sup>.</p>
<figure>
<img src="/assets/images/pisa/4.jpg" alt="Pirunkellari" />
<figcaption>Pirunkellarin luola</figcaption>
</figure>
<p>Pisa mainitaan myös Kalevalassa, kun <a href="http://kalevala.finlit.fi/items/show/6">Joukahainen rehvastelee tiedoillaan Väinämöiselle</a>:</p>
<blockquote>
<p>“Kun ei tuosta kyllin liene,
Vielä tieän muunki tieon,
Arvoan yhen asian:
Pohjola porolla kynti,
Etelä emähevolla,
Takalappi tarvahalla;
Tieän puut Pisan mäellä,
Hongat Hornan kalliolla,
Pitkät on puut Pisan mäellä,
Hongat Hornan kalliolla.</p>
<p>Kolme on koskea kovoa,
Kolme järveä jaloa,
Kolme vuorta korkeata,
Tämän ilman kannen alla:
Hämehess’ on Hälläpyörä,
Kaatrakoski Karjalassa,
Ei ole Wuoksen voittanutta,
Yli käynyttä Imatran.”</p>
</blockquote>
<p>Modernilla ajalla paikkaa on tutkittu vuonna 1998, jolloin Karim Peltonen teki alueella arkeologisen inventoinnin. Peltosen mukaan kvartsiittia on saatettu käyttää raudanvalmistuksessa tai koruissa. Pisan alueelta tunnetaan myös kivikautisia asuinpaikkoja joita ei ole tutkittu tarkemmin, joten ei ole varmuutta onko louhos mahdollisesti tehty jo esihistoriallisella ajalla<sup id="fnref:peltonen"><a href="#fn:peltonen" class="footnote">2</a></sup>.</p>
<figure>
<img src="/assets/images/pisa/2.jpg" alt="Kvartsiittikiveä" />
<figcaption>Kvartsiittikiveä Pirunkellarin ympäristössä</figcaption>
</figure>
<p>Suomesta tiedetään muitakin kvartsilouhoksia, ja osa niistä on pystytty ajoittamaan kivikautisiksi, kuten <a href="https://www.saimaageopark.fi/kohteet/sarkaslampi/">Juvalla sijaitseva Ristilammen kvartsilouhos</a>. Kvartsia siis louhittiin Suomessa jo hyvin varhain.</p>
<h2 id="tietäjien-paikka">Tietäjien paikka</h2>
<p>Kejonen ja Kesäläinen mainitsevat teoksessaan Suomen luonnon pyhät paikat, että Pisan aluetta ja Pirunkellaria on käytetty pyhänä paikkana ja tietäjien voimapaikkana<sup id="fnref:kejonen"><a href="#fn:kejonen" class="footnote">3</a></sup>.</p>
<p>Tarinan mukaan 1860-luvulla eräs uskovainen maatalonisäntä oli raivostunut luolassa harjoitettun pohujen toimintaan, joilla pyrittiin parantamaan tyttöjen naima- ja lapsionnea. Hän yritti hävittää koko luolan kasaamalla luolan täyteen puita ja suuaukolle vielä suuren rankakasan, jonka sitten sytytti tuleen.</p>
<p>Olen jo pitemmän aikaa pohtinut, miksi esimerkiksi muinaisessa Egyptissä rakentajat käyttivät esimerkiksi pyramidien ja temppeleiden rakentamiseen pelkästään tietynlaista graniittia, joka koostuu osaksi juuri kvartsista. Tämän kiven tärkeyttä korostaa se, että monen (kymmenen) tonnin painoiset kivet louhittiin satojen kilometrin päästä ja kuljetettiin suurin ponnistuksin rakennuspaikalle. Myös esimerkiksi Irlannissa kvartsikiveä käytettiin neoliittisten kivihautojen rakentamisessa<sup id="fnref:reynolds"><a href="#fn:reynolds" class="footnote">4</a></sup>.</p>
<p>Kvartsikiveä on käytetty Suomessa esihistoriallisena aikana työkalujen valmistamiseen. Kvartsi on korvannut muualla maailmassa yleisesti käytettyä piikiveä kovana työkaluun sopivana kivimateriaalina. Kvartsi-iskokset ovat sen takia Suomessa tärkeä kivikautisen asuinpaikan tunnusmerkki.</p>
<p>Toinen syy kvartsikiven louhimiseen voisi olla, että shamaanit/tietäjät ovat pitäneet sen ominaisuuksia hyödyllisenä omissa toimissaan. Tästä onkin jotain viitteitä, mm. Amazonian Tukano-alkuperäiskansa pitää kvartsia “elävänä kivenä” siinä olevien erityislaatuisten ja parantavien ominaisuuksien takia. Cubeo-kansan asukkaat taas käyttävät kvartsia shamaanin initiaatioprosessissa, jossa kvartsia laitetaan oppilaan mahaan. Myöhemmin näitä kiviä voidaan käyttää shamaanien aseina. Toiset alkuperäiskansat taas käyttivät kvartsikiviä rakentaakseen helistimiä, joiden iskeytyminen toisiaan vasten tuo luokseen haluttuja henkiä. <sup id="fnref:reynolds:1"><a href="#fn:reynolds" class="footnote">4</a></sup>.</p>
<p>Stephen Mehler mainitsee teoksessaan, että muinaisessa Egyptissä ensimmäiset temppelit rakennettiin juuri kvartsipitoisesta kivestä olevien kallioiden päälle, joiden vieressä virtasi vesi. Teoksessa mainitaan, että virtaavan veden ja kvartsikiven yhdistelmä auttaa henkisyyden harjoittamisessa sen takia, että se auttaa ihmisiä kohottamaan tietoisuuttaan<sup id="fnref:mehler"><a href="#fn:mehler" class="footnote">5</a></sup>.</p>
<figure>
<img src="/assets/images/pisa/10.jpg" alt="Kvartsiittikiveä" />
<figcaption>Kvartsiittikiveä Pisalla</figcaption>
</figure>
<h2 id="lähteet">Lähteet</h2>
<div class="footnotes">
<ol>
<li id="fn:pulkkinen">
<p>Pulkkinen, Risto. Suomalainen kansanusko. Gaudeamus Oy. Tallinna, 2018. ISBN 978-952-495-340-5. s. 125. <a href="#fnref:pulkkinen" class="reversefootnote">↩</a></p>
</li>
<li id="fn:peltonen">
<p>Peltonen, Karim. Koillis-Savon harkkohytti-inventointi. <a href="https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=129">https://www.kyppi.fi/to.aspx?id=129</a>. 1998. Ladattu 13.07.2022. <a href="#fnref:peltonen" class="reversefootnote">↩</a></p>
</li>
<li id="fn:kejonen">
<p>Kejonen, Aimo. Kesäläinen, Tuomo. Suomen luonnon pyhät paikat. Salakirjat. 2017. ISBN 978-952-7204-14-6. <a href="#fnref:kejonen" class="reversefootnote">↩</a></p>
</li>
<li id="fn:reynolds">
<p>Reynolds, Ffion. Regenerating Substances: Quartz as an Animistic Agent. 2009. <a href="https://doi.org/10.2752/175169709X423664">https://doi.org/10.2752/175169709X423664</a>. Ladattu 13.07.2022. <a href="#fnref:reynolds" class="reversefootnote">↩</a> <a href="#fnref:reynolds:1" class="reversefootnote">↩<sup>2</sup></a></p>
</li>
<li id="fn:mehler">
<p>Stephen Mehler. The Land of Osiris. Adventures Unlimited Press. Illinois, USA. 2001. ISBN 978-0-932813-58-9. s. 46. <a href="#fnref:mehler" class="reversefootnote">↩</a></p>
</li>
</ol>
</div>Kuopiossa sijaitsee Pisan luonnonsuojelualue, jonka vetonaula on Pisan vaara. Pisan vaara tarjoaa kävijöilleen erityisesti sen laelle pystytetyn näkötornin ansiosta keski-Suomelle tyypillisen järvien täplittämän silmänkantamattomiin jatkuvan vehreiden havumetsien maiseman.Kivikauden ihmisen jäljissä Pattijoen Kastellilla ja Kivikauden kylässä2019-08-09T00:00:00+00:002019-08-09T00:00:00+00:00/2019/08/09/kivikauden-ihminen-ja-jatinkirkot<p>Kivikauden ihmisten elämästä on jäänyt Suomessa melko runsaasti jälkiä, ja erityisesti viime vuosina arkeologinen sekä poikkitieteellisempi tutkimus on avannut täysin uusia näkökulmia kivikauden elämään Suomessa. Kävin tutustumassa sekä Kivikauden kylään Saarijärvellä, että suureen jätinkirkkoon Pattijoella. Kimmokkeena tähän oli viimeaikainen uusi tutkimus, jonka perusteella sen alkuperäinen funktio saattaa liittyä astronomiaan. Käyn tässä hieman läpi arkeoastronomian tulkintaa jätinkirkoista, sekä myös Pattijoen Kastellin rakentaneiden kivikauden ihmisten mahdollista suhdetta manner-Euroopan megaliittisten rakennelmien rakentajiin.</p>
<!--more-->
<h1 id="kastelli-matkailunähtävyytenä">Kastelli matkailunähtävyytenä</h1>
<p>Kiitos museovirastolle, joka on viitoittanut tien jätinkirkolle erinomaisesti päätieltä 88 lähtien. Muutaman peninkulman päässä rannikolta sisämaahan päin ajettaessa tie kääntyy pienemmälle seututielle, ja siitä lopulta yksityisomisteiselle hiekkatielle. Seutuna jätinkirkon ympäristö on viehättävää, satoja vuosia vanhaa maalaismaisemaa ja maatiloja.</p>
<p>Auton saa jätettyä parin sadan metrin päähän kohteesta, joka sijaitsee keskellä mäntykangasta. Autolta kuljetaan ensin pitkin hiekkatietä, jonka jälkeen poiketaan metsäpolulle. Museovirasto ilmoittaa kohteessa olevan videovalvonnan, eli piippareiden ja lapioiden kera liikkuvat aarteenetsijät jäänevät talteen riistakameraan.</p>
<figure>
<img src="https://live.staticflickr.com/65535/48385465081_60ae231aee_b.jpg" alt="Kivikehä Kastellin edustalla" />
<figcaption>Kuva 1. Kivikehä Kastellin edustalla</figcaption>
</figure>
<p>Jätinkirkko tulee näkyviin metsäaukean reunasta. Välittömästi katse kiinnittyy jätinkirkkoa reunustaviin ympyrän muotoisiin kivikehiin. Appelgrenin mukaan paikallinen kansa on kutsunut näitä ennen “jättiläisten haudoiksi” <sup id="fnref:appelgren"><a href="#fn:appelgren" class="footnote">1</a></sup>. Niitä kaivellessa menneinä vuosisatoina on löytynyt lähinnä hiiltä pohjalta, joten ilmeisesti niissä on pidetty jossain vaiheessa tulta. Appelgren tosin tarkentaa: “Herra C. ei sano oliko hiiltä siinä määrässä, että voisi arvata tulensijaksi”.</p>
<figure>
<img src="https://live.staticflickr.com/65535/48385461261_652fd41e9d_b.jpg" alt="Kastelli kuvattuna etelästä" />
<figcaption>Kuva 2. Kastelli kuvattuna etelästä</figcaption>
</figure>
<p>Jätinkirkko on Suomen suurimpia ellei suurin, 62 metriä pitkä ja lähemmäs 40 metriä leveä. Jätinkirkon sisään jäävä ala on n. 850 m2, eli sinne on käytössä ollessaan mahtunut runsaslukuinen joukko yhteisön jäseniä, tai vaihtoehtoisesti yksi todella iso jättiläinen.</p>
<figure>
<img src="https://live.staticflickr.com/65535/48385444921_38e7b0b6d8_b.jpg" alt="Kastellin kivikehää" />
<figcaption>Kuva 3. Kastellin kivikehää</figcaption>
</figure>
<figure>
<img src="https://live.staticflickr.com/65535/48385559957_d170b094d1_b.jpg" alt="Ympäröivää maastoa etelän suuntaan" />
<figcaption>Kuva 4. Ympäröivää maastoa etelän suuntaan</figcaption>
</figure>
<figure>
<img src="https://live.staticflickr.com/65535/48385557202_5e45a39806_b.jpg" alt="Kohoava maasto ja itäistä vallitusta idästä kuvattuna" />
<figcaption>Kuva 5. Kohoava maasto ja itäistä vallitusta idästä kuvattuna</figcaption>
</figure>
<p>Seinämät ovat ladottua kiveä, jotka nykyään kohoavat maanpinnasta n. 1-1,5 metrin korkeudelle. Appelgrenin mukaan jätinkirkkoja tutkittaessa paikalliset olivat kertoneet joidenkin jätinkirkkojen kivivallien olleen aiemmin korkeampiakin, mutta kiviä oli paikallisten toimesta käytetty asuinrakennusten tarpeisiin. On siis luultavaa, että myös tämän jätinkirkon kivivallit ovat aikoinaan kohonneet korkeammalle.</p>
<h1 id="tutkimuksen-kehitys">Tutkimuksen kehitys</h1>
<p>Jätinkirkon varhaisimmat arkeologiset tutkimukset on tehty 1800-luvun puolivälissä, joskin näistä ei ole säilynyt dokumentaatiota. Aiemmin mainittu Hjalmar Appelgren mainitsee kohteen Suomen muinaislinnat -kirjassa, jossa dokumentoidaan myös muita Pohjanmaan jätinkirkkoja. Appelgren itse arveli jotain niistä rautakautisten rakennusten perustuksiksi, rautakautisiksi haudoiksi tai osaa niistä poroaitauksiksi. Ajoitus siirtyi kivikauteen, kun Aarne Europaeus teki kaivauksia Paavolan Pesuankankaan jätinkirkolla 1913 ja löysi tyypillisiä kivikautisen asuinpaikan esineistöä <sup id="fnref:okkonen"><a href="#fn:okkonen" class="footnote">2</a></sup>. Kivikautisten löytöjen, ja merenrannan siirtymiseen liittyvän ajoituksen perusteella jätinkirkot on ajoitettu vuosien 3000-2000 eaa. tienoille. Muutamista on löydetty ns. Pöljän tyypin keramiikkaa.</p>
<figure>
<img src="https://live.staticflickr.com/65535/48430895621_621eafe414_b.jpg" alt="Kuoppatalo Kivikauden kylässä Saarijärvellä" />
<figcaption>Kuva 6. Kuoppatalo Kivikauden kylässä Saarijärvellä</figcaption>
</figure>
<p>1990-luvulla useista jätinkirkkokohteista löydettiin selviä merkkejä asuinpaikoista, kuten kivikautisten kuoppatalojen jäännökset eli asuinpainanteet. Aivan viime aikoihin asti suosituin teoria jätinkirkkojen käyttötarkoituksesta on liittynyt hylkeenpyytäjien käyttämiin varasto- tai käsittelytiloihin. Okkonen toteaa: “Merkittävin havainto olivat palokivikummut eli palaneista kivistä ja maasta muodostuneet muinaisjäännökset. Ne liittynevät hylkeen traanin käsittelyyn. <sup id="fnref:okkonen:1"><a href="#fn:okkonen" class="footnote">2</a></sup>”</p>
<p>Uuden vaiheen jätinkirkkojen tutkimuksessa avasivat Marianna Ridderstad ja Jari Okkonen, jotka ovat tutkineet Jätinkirkkojen suuntauksia. He havaitsivat ne yhteneviksi vuodenkierron kannalta tärkeiden astronomisten päivien kanssa, kuten syys- ja kevätpäiväntasaus, talvi- ja kesäpäivänseisaus sekä näiden keskivaiheille sijoittuvat neljä ns. välipäivää <sup id="fnref:ridderstad"><a href="#fn:ridderstad" class="footnote">3</a></sup>.</p>
<p>On luultavaa, että jätinkirkkojen rakentajat eivät ole keksineet astronomista arkkitehtuuria itse, vaan kyseessä olisi meille muualta tulleet vaikutteet. Megaliittisten kohteiden suuntaaminen astronomian kannalta tärkeiden päivien mukaan on ollut yleismaailmallinen tapa, eikä siis ole rajoittunut vain Suomeen. Kohteita löytyy paitsi Euroopasta, myös Aasiasta, Afrikasta sekä Amerikasta <sup id="fnref:archeoastronomy"><a href="#fn:archeoastronomy" class="footnote">4</a></sup>.</p>
<h1 id="jätinkirkot-astronomisina-observatorioina">Jätinkirkot astronomisina observatorioina</h1>
<p>Ridderstadin ja Okkosen artikkelissa mainitaan, että Pattijoen Kastellin pohjoinen portti olisi suunnattu kesäpäivänseisauksen auringonnousun suuntaan, koilliseen suunnattu vapun auringonnousun suuntaan, itäinen portti kevätpäiväntasauksen suuntaan, kaakkoon suunnattu talvipäivänseisauksen auringonnousun suuntaan ja eteläinen portti talvipäivänseisauksen auringonlaskun suuntaan <sup id="fnref:ridderstad:1"><a href="#fn:ridderstad" class="footnote">3</a></sup>.</p>
<p>Jos kuvitellaan, että kastellista olisi ollut esteetön näkymä horisonttiin, Kastellin suuntaus 13 astetta koilliseen ei olisi tähän ideaalinen. Esimerkiksi kevätpäiväntasauksen auringonnousu osuu aina idän suuntaan, eli 90 astetta. Halusin kuitenkin testata, olisiko auringonnousu nähtävissä kyseisenä päivänä Kastellin sisältä.</p>
<figure>
<img src="https://live.staticflickr.com/65535/48385591912_2565f8cf42_b.jpg" alt="Näkymä Pattijoen Kastellista itään päin" />
<figcaption>Kuva 7. Näkymä Pattijoen Kastellista itään päin</figcaption>
</figure>
<p>Kuvasta 7. nähdään, että Kastellin lattia on (ainakin nykyään) oviaukkoa matalammalla niin, että Kastellin sisältä ei näy suoraan horisonttiin. On vaikea sanoa, missä määrin lattian nykyinen korkeus vastaa sen rakentamisen aikaista korkeutta. Kivikaudella asunnot ainakin tehtiin kuoppaan niin, että tukirakentein vahvistettu maavalli toimi samalla myös alaseinänä, ja lattia sijaitsi tällöin ympäröivää maastoa matalammalla. Kastellin rakentamisessa on kenties hyödynnetty samaa tekniikkaa.</p>
<figure>
<img src="/assets/equinox-at-kastelli.jpg" alt="Simuloitu näkymä itäportista kevätpäiväntasauksen aikaan" />
<figcaption>Kuva 8. Simuloitu näkymä itäportista kevätpäiväntasauksen aikaan</figcaption>
</figure>
<p>Kuvassa 8. näkyy simuloitu näkymä kevätpäiväntasauksen aikaan vuonna -2500 eaa. Auringon asema tähtitaivaalla on yhdistetty kuvaan 7 itäisestä kivivallista. Auringon noustua n. 6 asteen korkeudelle se näkyisi simulaation mukaan juuri itäportista ulos katsottaessa. Kannattaa huomata, että kevätpäiväntasauksen päiväys poikkeaa sen nykyisestä päivästä 20.03., koska käytetty simulaatio-ohjelma Stellarium käyttää juliaanista kalenteria ennen vuotta 1582.</p>
<h1 id="kivikauden-yhteisöt">Kivikauden yhteisöt</h1>
<figure>
<img src="https://live.staticflickr.com/65535/48431027737_e8d9624dac_b.jpg" alt="Rusavierron talo" />
<figcaption>Kuva 9. Rusavierron talo</figcaption>
</figure>
<p>Kävin katsomassa havainnollisesti <a href="www.saarijarvi.fi/kivikauden-kyla">Saarijärven Kivikauden kylässä</a>, kuinka viimeisimmän tutkimustiedon valossa Suomessa on eletty jätinkirkkojen rakentamisen aikaan.</p>
<p>Aivan Kivikauden kylän liepeiltä, Saarijärven Summassaaresta on löydetty 12 metriä pitkä Rusavierron talon pohja, jonka perusteella Summassaareen on tehty talon ennallistus, eli talosta on rakennettu luonnollisen kokoinen kopio. Rusavierron talon ennallistus on esitetty kuvassa 9. Ennallistoksen perusteella kyseessä on vaikuttava talo, jossa on hyödynnetty hirsirakentamista: talon alaosa oli rakennettu hirsisalvoksin, ja yläosa hirsien päälle katoksi nostettujen puiden varaan. Hirsisalvostekniikan ajateltiin tulleen aiemmin Suomeen vasta n. tuhat vuotta sitten, rautakauden kynnyksellä. Rusavierron hirsien hiiltyneiden jäänteiden perusteella talo oli pystytetty vuosien 2300-2000 eaa. välillä, eli samaan aikaan kuin Pattijoen kastelli <sup id="fnref:kivikaudenkyla"><a href="#fn:kivikaudenkyla" class="footnote">5</a></sup>.</p>
<figure>
<img src="https://live.staticflickr.com/65535/48430890331_ff84c56741_b.jpg" alt="Rusavierron talo sisältä" />
<figcaption>Kuva 10. Rusavierron talo sisältä</figcaption>
</figure>
<p>Rusavierron talo oli jopa nykymittapuun mukaa mukavan valoisa ja tilava asumus. Voisin kuvitella itsekin viihtyväni moisessa rakennuksessa, ainakin kesäaikaan. Täytyy muistaa, että kivikaudella Suomen ilmasto oli nykyistä huomattavasti lämpimämpi: pohjoisella pallonpuoliskolla oli kesällä 2─6 ja talvella 3─9 astetta nykyistä lämpimämpää <sup id="fnref:timonen"><a href="#fn:timonen" class="footnote">6</a></sup>. Kivikauden talvet olivat siis vähälumisia verrattuna nykyisiin, ja kesällä nautittiin luultavasti säännöllisistä, pitkäkestoisista helteistä. Suomen ilmaston voisi luonnehtia olleen ihmiselle huomattavasti nykyistä leppoisampi.</p>
<p>Vieläkin isompia taloja Suomessa rakennettiin: Yli-Iistä on löydetty ns. Voima-Kuuselan rivitalon pohja, joka oli seitsenosainen ja 56 m pitkä. Sen ennallistus on näytteillä Kierikkikeskuksessa.</p>
<figure>
<img src="https://live.staticflickr.com/65535/48431042662_15e6ea55ed_b.jpg" alt="Kivikauden ihmisiä Summassaaren rannassa" />
<figcaption>Kuva 11. Kivikauden ihmisiä Summassaaren rannassa</figcaption>
</figure>
<p>Vaikuttaa siis siltä, että sekä ilmaston puolesta että säilyneen arkeologisen todistusaineiston perusteella yhteisöt kehittyivät suhteellisen runsaslukuisiksi, ja järjestäytyneiksi. Kivikauden yhteisö pystyi rakentamaan isoja, väljiä taloja, sekä suurikokoisia seremonialliseen käyttöön soveltuvia “temppeleitä”, kuten jätinkirkot.</p>
<h1 id="pronssikauden-romahdus">Pronssikauden romahdus?</h1>
<p>Ihmiskunnan kehitys nähdään yleensä suoraviivaisena kehityksenä, jossa sekä ihmisten elinolosuhteet että yhteiskunnallisen järjestäytymisen aste nähdään kasvavan lineaarisesti vuosisatojen ja -tuhansien edetessä. Suomessa näin ei kuitenkaan arkeologisten löydösten perusteella ole ollut: kivikauden yhteisöjen korkea järjestäytymisaste vaihtui pronssikaudelle tultaessa, n. 2000 eaa. Yhtään pronssikautista asuinpainannetaloa ei ole löytynyt, meillä ei siis ole säilynyt lainkaan samassa mitassa todisteita pronssikauden ihmisten asuinoloista. Rannikolta tunnetaan muutamia rakennuksen pohjia, joiden perustuksiin
liittyy suurehkoja kiviä <sup id="fnref:kivikaudenkyla:1"><a href="#fn:kivikaudenkyla" class="footnote">5</a></sup>.</p>
<p>Myös jätinkirkkojen rakentaminen, ja käyttö loppuivat pronssikaudelle tultaessa. Kiinnostavaa on, että myös kalliomaalausten teko vaikuttaisi loppuneen pronssikaudelle tultaessa (kts. <a href="/2018/10/09/astuvansalmen-kalliomaalaukset/">aiempi kirjoitukseni Astuvansalmen kalliomaalauksista</a>)</p>
<h1 id="spekulaatiota-kivikauden-kulttuurin-astronomiasta">Spekulaatiota kivikauden kulttuurin astronomiasta</h1>
<p>Mitä jätinkirkot rakentanut kulttuuri astronomisilla havainnoilla tavoitteli? Megaliittirakennelmien yhteydessä esitetään monesti arvioita esim. orastavan maatalouden tarpeisiin rakennetusta vuodenkierron havaitsemiseksi tehdystä, joskin suurikokoisesta, kalenterista. Esitän tässä yhden vaihtoehdon, jota en ole nähnyt käsiteltävän kotoisten jätinkirkkojemme yhteydessä.</p>
<p>Tämän mielenkiintoisen ja mielikuvistusta kutkuttavan teorian on kirjassaan <a href="https://grahamhancock.com/fingerprints/">Fingerprints of the Gods</a> popularisoinut Graham Hancock, jonka mukaan esihistoriallisen ajan astronomiaan liittyvät rakennelmat olisivat maapallon prekession seuraamiseen tarkoitettuja observatorioita. Kivikauden ihmiset olisivat keksineet nerokkaan tavan seurata vuosituhansien etenemistä: he tunsivat maan <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Axial_precession">prekession</a>, joka on maan kiertoakselin hidasta kiertymistä n. 25772 vuoden jaksoissa. Prekession seuraaminen sopii siis erinomaisesti vuosituhantisten aikaskaalojen kirjanpitoon.</p>
<p>Prekession etenemistä voi seurata myös kivikauden tekniikalla havainnoimalla auringon nousuja ja laskuja aurinkokalenterin tärkeiden päivien yhteydessä, kuten kesä- ja syyspäivän tasaukset sekä kesä- ja talvipäivän seisaus. Aurinko liikkuu taivaalla pitkin <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Ecliptic">ekliptikaa</a>, joka taas kulkee <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Zodiac">eläinradan</a> lävitse. Auringon ajatellaan olevan tietyssä eläinradan tähdistössä sen nousun/laskun perusteella. Esimerkiksi viimeisen kahdentuhannen vuoden ajan aurinko on noussut kevätpäivän tasauksen aikaan kalojen (Pisces) tähdistössä, joten elämme siis kalojen aikaa. Jossain vaiheessa tulevaisuudessa siirrymme vesimiehen (Aquarius) aikaan (kts. kuva 12).</p>
<figure>
<img src="/assets/cc/equinox-path.png" alt="Auringon liike eläinradalla kevätpäiväntasauksen aikaan" />
<figcaption>Kuva 12. Auringon paikka eläinradalla kevätpäiväntasauksen aikaan menneiden vuosituhansien aikana. By <a href="//commons.wikimedia.org/wiki/User:Dbachmann" title="User:Dbachmann">Dbachmann</a> - <span class="int-own-work" lang="en">Own work</span>, <a href="http://creativecommons.org/licenses/by-sa/3.0/" title="Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0">CC BY-SA 3.0</a>, <a href="https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=6394235">Link</a></figcaption>
</figure>
<p>Koska aurinko siirtyy eläinradan tähdistöstä toiseen verrattain hitaasti, auringon nousu-/laskupaikkaa tiettynä vuodenpäivänä seuraamalla voidaan siis pitää kirjaa hyvinkin pitkistä, tuhansien tai kymmenien tuhansien vuosien aikajaksoista. Juuri tällaisen kalenterin havainnointiin jätinkirkon tyyppinen rakennelma olisi mitä parhain, 1) koska se on tehty maasta ja kivestä ja niinollen on erittäin hyvin aikaa kestävä ja 2) se ei luonteensa vuoksi voi jätättää/edistää suhteessa maan kiertoon auringon ympäri, vaan on aina “ajassa”.</p>
<h2 id="ihmiskuntaa-toistuvasti-koetelleet-luonnonmullistukset">Ihmiskuntaa toistuvasti koetelleet luonnonmullistukset</h2>
<p>Hancockin mukaan entisajan ihmisillä olisi säilynyt laajalle levinnyt tieto luonnonmullistuksista, jotka ovat koetelleet ihmiskuntaa menneinä vuosituhansina. Nämä luonnonmullistukset ovat ilmeisesti toistuneet säännöllisin väliajoin, ja niiden ennustamiseksi on ollut tarpeen kehittää järjestelmä, jonka avulla voi pitää kirjaa vuosien etenemisestä tuhansien vuosien aikaskaalalla.</p>
<p>Minkälaisesta luonnonmullistuksesta sitten on kyse? Platon kertoo <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Timaeus_(dialogue)">Timaioksessa</a> Solonin, ateenalaisten viisaan miehen, kuulleen egyptiläisiltä papeilta näin:</p>
<blockquote>
<p>“Monesti ja monella tavalla on tuho kohdannut ihmisiä ja tulee vastakin kohtaamaan. Suurimpia tuhon syitä ovat tuli ja vesi, mutta on olemassa lukemattomia pienempiäkin. Teilläkin kerrotaan tarinaa siitä, kuinka Faethon, Helioksen poika, valjasti isänsä vaunuhevoset eikä kyennyt ohjaamaan niitä isän ajoradalla, vaan poltti kaiken, mitä maa päällään kantaa ja sai itse surmansa salaman iskusta. Vaikka tämä onkin taru, se on totta siinä mielessä, että valtava tulipallo pitkin väliajoin aiheuttaa hävitystä maan päällä. … Ensiksikin te muistatte vain yhden vedenpaisumuksen, vaikka niitä on jo aikaisemmin ollut monia.” <sup id="fnref:platon"><a href="#fn:platon" class="footnote">7</a></sup></p>
</blockquote>
<p>Egyptiläinen pappi viittaa tässä kertomukseen <a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Flood_myth">suuresta vedenpaisumuksesta</a>, joka löytyy monilta kulttuureilta ympäri maapalloa, sekä myös Raamatusta. Se olisi kuitenkin ollut vain yksi monista katastrofeista, jotka ovat aiemmin tuhonneet sivilisaatioita.</p>
<p>Viimeisin tällainen katastrofi on mahdollisesti ollut edellisen jääkauden päättänyt ns. “Younger Dryas”-tapahtuma, jonka aikana jääkausi päättyi äkillisesti n. 12800 vuotta sitten<sup id="fnref:yd"><a href="#fn:yd" class="footnote">8</a></sup>. <a href="https://cometresearchgroup.org">Comet Research Group</a>:n sivuilta löytyy runsaasti tietoa asiasta, sen parissa työskentelevistä tiedemiehistä, sekä julkaistuista tutkimuksista. Tutkijoiden hypoteesi on, että Pohjois-Amerikan laajalta osin peittänyt jääpeite suli äkillisesti, kun siihen osui komeetta tai useampia komeettoja. Jään sulaminen aiheutti äkillisen sulaneen veden pulssin Atlanttiin, joka muutti ilmastoa vuosisatojen ajaksi. Komeetan tai komeettaparven iskujen ja sitä seuranneen ilmastonmuutoksen seurauksena monet jääkaudella eläneet suurikokoiset nisäkkäät, kuten mammutit, kuolivat sukupuuttoon, sekä aiheuttivat n. 50 % pienentymisen ihmispopulaatioiden koossa <sup id="fnref:yd:1"><a href="#fn:yd" class="footnote">8</a></sup>.</p>
<h2 id="tauridien-meteoriparvi-potentiaalisen-tuhon-lähteenä">Tauridien meteoriparvi potentiaalisen tuhon lähteenä</h2>
<p>W.M.Napier on esittänyt, että Younger Dryas -luonnonmullistuksen aiheuttaneet meteorit olisivat lähtöisin Tauridien meteoriparvesta<sup id="fnref:taurids"><a href="#fn:taurids" class="footnote">9</a></sup>. Tauridit aiheuttavat kahdesti vuodessa tähdenlentospektaakkelin, jolloin maapallo risteää tämän meteoridisuihkun kanssa. Tauridit yleensä aiheuttavat vain kauniita tähdenlentoja, kun pienempiä meteoreja osuu maan ilmakehään ja palaa poroksi. Tauridien meteoriparvessa on kuitenkin <a href="http://www.asu.cas.cz/en/departments/interplanetary-matter-department/a-newly-discovered-branch-of-the-taurid-meteoroid-stream-contains-hazardous-asteroids">asteroideja, jotka ovat tarpeeksi isoja aiheuttaakseen maapallolle osuessaan valtavaa tuhoa</a>.</p>
<h2 id="spekulaatiota-jätinkirkkojen-roolista-yhteisöjen-seremonioiden-paikkana">Spekulaatiota jätinkirkkojen roolista yhteisöjen seremonioiden paikkana</h2>
<p>Observatorioilla olisi siis ollut tämän teorian mukaan hyvinkin rationaalinen merkitys kivikauden ihmiselle. Prekession seuraaminen olisi ollut tuhansia vuosia vanhaa perimätietoa, joka nähtiin tärkeäksi ihmisyhteisöjen säilymisen kannalta.</p>
<p>Koska jätinkirkkoja on pohjanlahden rannikolla niin lukuisia, on luultavaa, että jokaiselle yhteisölle on ollut omansa. Tämä antaisi aiheen epäillä, että jätinkirkot ovat toimineet paitsi observatorioina, myös yhteisöä palvelevina keskuksina, jossa on ehkäpä suoritettu jonkinlaisia seremonioita/rituaaleja.</p>
<p>Kivikaudella shamanismi kuului erottamattomalla tavalla ihmisyhteisöjen maailmankuvaan. Yhteisöllä on tällöin saattanut olla jonkinlainen papisto/shamaanisto, joka on saattanut verhota auringonnousu- ja laskuseremonioiden todellisen tarkoituksen myyttisen rituaalin taakse. Tavan rahvas on kokoontunut kunnioittamaan auringonjumalan nousua tärkeänä päivänä, kun taas papisto on pitänyt kirjaa prekession etenemisestä. Vaihtoehtona on, että myös papisto olisi aikaa myöten unohtanut rituaalin todellisen tarkoituksen, ja he kaikki ovat olleet tietämättömiä vuosituhantisesta tiedosta, jonka pohjalta rituaalit ovat syntyneet.</p>
<h1 id="lähteet">Lähteet</h1>
<div class="footnotes">
<ol>
<li id="fn:appelgren">
<p>Appelgren, Hjalmar. Suomen Muinaislinnat. 1891, Helsinki. Suomalaisen kirjallisuuden seura. ISBN 978-952-5774-47-4. s. 191. <a href="#fnref:appelgren" class="reversefootnote">↩</a></p>
</li>
<li id="fn:okkonen">
<p>Okkonen, Jari. Jätinkirkot – Pohjanmaan arvoitukselliset muinaisjäännökset, Arkeologia NYT!, 2–3/2008. http://arkeonyt.mbnet.fi/arkeonyt/AN_2008%202_3.pdf. Haettu 30.07.2019. s.5–7. <a href="#fnref:okkonen" class="reversefootnote">↩</a> <a href="#fnref:okkonen:1" class="reversefootnote">↩<sup>2</sup></a></p>
</li>
<li id="fn:ridderstad">
<p>Ridderstad, M., Okkonen, J. Orientations of the giant’s churches in Ostrobothnia, Finland. 2009. https://arxiv.org/abs/0905.2035. Haettu 02.08.2019. <a href="#fnref:ridderstad" class="reversefootnote">↩</a> <a href="#fnref:ridderstad:1" class="reversefootnote">↩<sup>2</sup></a></p>
</li>
<li id="fn:archeoastronomy">
<p>Wikipedia. List of archaeoastronomical sites by country. https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_archaeoastronomical_sites_by_country. Haettu 30.07.2019. <a href="#fnref:archeoastronomy" class="reversefootnote">↩</a></p>
</li>
<li id="fn:kivikaudenkyla">
<p>Saarijärven museo, Kivikauden kylä. Alueelta löytyvät esittelytekstit. <a href="#fnref:kivikaudenkyla" class="reversefootnote">↩</a> <a href="#fnref:kivikaudenkyla:1" class="reversefootnote">↩<sup>2</sup></a></p>
</li>
<li id="fn:timonen">
<p>Timonen, Mauri. Katsaus Suomen ilmaston tilaan ja kehitysnäkymiin. 2012. https://web.archive.org/web/20190802152157/http://lustiag.pp.fi/data/pdf/LC_Uitto12sf.pdf. Haettu 02.08.2019. <a href="#fnref:timonen" class="reversefootnote">↩</a></p>
</li>
<li id="fn:platon">
<p>Platon. Teokset: viides osa. Otava. Keuruu, 1999. ISBN 951-1-15896-1. S. 165-166. <a href="#fnref:platon" class="reversefootnote">↩</a></p>
</li>
<li id="fn:yd">
<p>Comet Research Group. Overview. https://web.archive.org/web/20190811165636/https://cometresearchgroup.org/wp-content/uploads/2016/09/1-OVERVIEW-1.pptx.pdf. Haettu 09.08.2019. <a href="#fnref:yd" class="reversefootnote">↩</a> <a href="#fnref:yd:1" class="reversefootnote">↩<sup>2</sup></a></p>
</li>
<li id="fn:taurids">
<p>W. M. Napier. Palaeolithic extinctions and the Taurid Complex. Monthly Notices of the Royal Astronomical Society, Volume 405, Issue 3, 1 July 2010, Pages 1901–1906. 2010. https://doi.org/10.1111/j.1365-2966.2010.16579.x. Haettu 09.08.2019. <a href="#fnref:taurids" class="reversefootnote">↩</a></p>
</li>
</ol>
</div>Kivikauden ihmisten elämästä on jäänyt Suomessa melko runsaasti jälkiä, ja erityisesti viime vuosina arkeologinen sekä poikkitieteellisempi tutkimus on avannut täysin uusia näkökulmia kivikauden elämään Suomessa. Kävin tutustumassa sekä Kivikauden kylään Saarijärvellä, että suureen jätinkirkkoon Pattijoella. Kimmokkeena tähän oli viimeaikainen uusi tutkimus, jonka perusteella sen alkuperäinen funktio saattaa liittyä astronomiaan. Käyn tässä hieman läpi arkeoastronomian tulkintaa jätinkirkoista, sekä myös Pattijoen Kastellin rakentaneiden kivikauden ihmisten mahdollista suhdetta manner-Euroopan megaliittisten rakennelmien rakentajiin.Kolin Pirunkirkko2019-06-17T00:00:00+00:002019-06-17T00:00:00+00:00/2019/06/17/kolin-pirunkirkko<p>Kolilla on säilynyt perimätietoa myös siellä harjoitetusta vanhasta shamanistisesta perinteestä. Kolin kallioita on perimätiedon mukaan asuttaneet voimakkaat haltiat, ns. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorenv%C3%A4ki">vuoren väki</a>. Kolin huippujen alapuolella, Kolin rantatien varrella sijaitsee huikeissa maisemissa parikin kuuluisaa luolaa. Toista näistä, Pirunkirkkoa on perimätiedon mukaan käytetty noitien toimesta shamanististen menojen paikkana.</p>
<!--more-->
<h1 id="kolin-rantatie">Kolin rantatie</h1>
<p>Pirunkirkolle johtava tie on itsessään nähtävyys. Tie on oikea vanhan ajan hiekkatie, joka seurailee erittäin luonnonkauniilla paikalla Pielisen rantaa. Tietä pitkin kävely kauniina kesäpäivänä maisemista nauttien lienee elämys sinällään.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/48068704098/in/album-72157709098148143/lightbox/" title="Kolin Rantatie"><img src="https://live.staticflickr.com/65535/48068704098_47bc933756_b.jpg" alt="Kolin Rantatie" /></a></p>
<h1 id="kallioita-ja-kivenlohkareita">Kallioita ja kivenlohkareita</h1>
<p>Pirunkirkko on päätieltä hyvin saavutettavissa, vain lyhyen polun päässä. Tosin ilman jyrkkien kallioseinämien viertä kulkevia teräksisiä rappusia olisi sinne pääsy erittäin hankalaa. Pirunkirkko sijaitsee erittäin louhikkoisessa maastossa jyrkkien kallioseinämien ja -lohkareiden keskellä.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/48068718202/in/album-72157709098148143/lightbox/" title="Kolin Pirunkirkko"><img src="https://live.staticflickr.com/65535/48068718202_c5a6433b38_b.jpg" width="1024" height="681" alt="Kolin Pirunkirkko" /></a></p>
<p>Itse luola on vaikuttava käyntikohde tottumattomalle kävijälle. Luolan suuaukko on varsin pieni, ja asiaa tietämättömälle ei vaikuta lainkaan siltä, että se kätkisi sisäänsä isompaa onkaloa.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/48068722542/in/album-72157709098148143/lightbox/" title="Kolin Pirunkirkko"><img src="https://live.staticflickr.com/65535/48068722542_3305874661_b.jpg" alt="Kolin Pirunkirkko" /></a></p>
<p>Sisään astuessa ulkopuolen helteinen kesäpäivä vaihtui heti viileään ja kosteaan kallioilmaan. Luolan läpi ilma pääsee myös kiertämään hyvin, luoden ajoittain melko navakoita ilmavirtoja.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/48068677013/in/album-72157709098148143/lightbox/" title="Kolin Pirunkirkko"><img src="https://live.staticflickr.com/65535/48068677013_f7a01559ff_b.jpg" alt="Kolin Pirunkirkko" /></a></p>
<p>Paras paikka shamanistisiin rituaaleihin lienee ollut luolan keskigalleria, johon mahtuu hyvin seisomaan ja operoimaan. Tai sitten aivan perällä, jos haluaa saada suojaisan paikan maallisilta tai henkimaallisilta voimilta.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/48068687093/in/album-72157709098148143/lightbox/" title="Kolin Pirunkirkko"><img src="https://live.staticflickr.com/65535/48068687093_33cba4facc_b.jpg" width="1024" height="681" alt="Kolin Pirunkirkko" /></a></p>
<p>Luolan läpi on melko helppo kulkea. Luola koostuu kolmesta eri “galleriasta”, ja vain ahtaimmassa paikassa jouduin ottamaan repun pois selästä ja etenemään sivuittain. Luolan perältä löytyy Eero Järnefeltin aikoinaan luolan seinään riipustaman jo aikoja sitten näkymättömiin kuluneen runon kopio, joka on sekin kohta kulunut lähes tunnistamattomaksi.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/48068747752/in/album-72157709098148143/lightbox/" title="Kolin Pirunkirkko"><img src="https://live.staticflickr.com/65535/48068747752_4b1e0f7b9d_b.jpg" alt="Kolin Pirunkirkko" /></a></p>
<p>Luola kapenee perällä ja päättyy kivenlohkareisiin. Kaikkiaan Pirunkirkko on mielenkiintoinen ja vaikuttava kohde niin geologiselta kuin myös kulttuurihistorialliselta kannalta.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/48068642951/in/album-72157709098148143/lightbox/" title="Kolin Pirunkirkko"><img src="https://live.staticflickr.com/65535/48068642951_488c066410_b.jpg" width="681" height="1024" alt="Kolin Pirunkirkko" /></a></p>Kolilla on säilynyt perimätietoa myös siellä harjoitetusta vanhasta shamanistisesta perinteestä. Kolin kallioita on perimätiedon mukaan asuttaneet voimakkaat haltiat, ns. vuoren väki. Kolin huippujen alapuolella, Kolin rantatien varrella sijaitsee huikeissa maisemissa parikin kuuluisaa luolaa. Toista näistä, Pirunkirkkoa on perimätiedon mukaan käytetty noitien toimesta shamanististen menojen paikkana.Saariselkä ja Urho Kekkosen kansallispuisto2019-03-25T00:00:00+00:002019-03-25T00:00:00+00:00/2019/03/25/saariselka-ja-urho-kekkosen-kansallispuisto<p>Suomen talven parhaat hiihtokelit osuvat usein lopputalven/alkukevään vaihteeseen, kun aurinko jo paistaa lämmittäen hiihtäjän poskia, ja lunta vielä riittää ainakin pohjoisemmassa Suomessa. Kävin tutustumassa Saariselän, Ivalon ja hieman Inarinkin maisemiin maaliskuussa, tarkoituksena rentoutua talvisissa maisemissa, valokuvata hienoja Pohjois-Lapin tunturimaisemia sekä myös tutustua saamelaiskulttuuriin.</p>
<!--more-->
<h1 id="saariselkä">Saariselkä</h1>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/47451216691/in/photostream/" title="Saariselkä"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7856/47451216691_ab46e13cbf_b.jpg" alt="Saariselkä" /></a></p>
<p>Saariselkä oli minulle entuudestaan tuntematon paikka, joka valikoitui hiihtolomakohteeksi netin keskustelupalstojen kehujen myötä. Tavoitteenani oli ainakin käydä testaamassa laskettelurinteet, kiivetä tunturille sekä käydä Inarissa Siida-museossa tutustumassa saamelaisista kertovaan näyttelyyn.</p>
<p>Koulujen hiihtolomat olivat jo menneet, joten kylän vieraat vaikuttivat olevan varttuneempaa väkeä ainakin suomalaisten osalta. Huomasin myös, että Saariselän kylä on ainakin näin talvisesonkiaikaan melkoisen kansainvälinen paikka. Eurooppalaiset ja aasialaiset turistit ovat löytäneet kohteen runsain määrin.</p>
<p>Saariselän kylä tarjoaa monenlaisia palveluja, ruokapaikkoja ja myös iltaviihdettä. Ruokakaupassa ohjeistukset ja kyltit ovat paitsi sekä ensimmäisellä että kolmannella kotimaisella, myös monilla eksoottisemmilla kielillä. Kylä vaikuttaa oikein viihtyisältä ja kodikkaalta, jossa palvelut ovat kaikki kätevästi kävelyetäisyydellä ja jotka olivat ilahduttavasti auki myös viikonloppuisin.</p>
<p>Kunhan olin saanut orientoiduttua majapaikkaani ja kylän tarjontaan, suuntasin laskettelurinteisiin. Olen oppinut valikoimaan laskettelupäivät kelien mukaan, sillä harmaassa ja tuulessa laskeminen ei ole enää minulle kovinkaan hohdokasta. Kun päivä paistaa, hymyilen itsekin sisäisesti ja hommasta nauttii paljon enemmän, varsinkin kun ympärillä levittäyvät maisemat näyttäytyvät koko komeudessaan.</p>
<p><img src="/assets/saariselka.jpg" alt="" /></p>
<p><a href="https://www.skisaariselka.com">Saariselän laskettelukeskus</a>, vaikka ei pärjää rinteiden runsaudessa tai pituudessa Suomen suurimmille keskuksille, tarjoaa ainakin näin satunnaiselle laskijalle monipuolisen valikoiman laskettavaa. Rinteet levittäytyvät kahden tunturin, Kaunispään ja Iisakkipään alueelle.</p>
<h1 id="kaunispää">Kaunispää</h1>
<p>Kaunispäälle pääsee rinnehissin kyydissä, hiihtämällä, kävelemällä tai autoilemalla. Huipulla on rinneravintola, sekä hieman syrjemmässä (epäilemättä) upeilla näkymillä varustettu mökkikylä, jonka isot ikkunat avautuvat rinteeseen ja näkyvät kauas Saariselän ympäristöön.</p>
<p>Kaunispäällä on satunnaiselle kävijälle ihmeteltäväksi suomalaisen maanmittaustoiminnan muistomerkki, Kaunispään kolmiomittaustorni, joka on osa kartoitushistoriaa. Kolmiomittauksilla mitattiin Suomen mittasuhteet ja luotiin pohja kartoitukselle ja Suomessa käytetyille koordinaattijärjestelmille. Lähes kaikki kolmiomittaustornit ovat aikojen saatossa purettu; karttojen teko perustuu nykyään GPS-pohjaiselle kartoitukselle.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/47451225481/" title="Saariselkä"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7806/47451225481_448281e402_b.jpg" alt="Saariselkä" /></a></p>
<p>Kaunispäältä näkee myös hyvin muita Saariselän alueen tunnetuimpia tuntureita. Sieltä erottuvat sekä Kiilopää, joka on n. 20 kilometrin päässä, sekä helposti tunnistettavat Nattastunturit Sompion luonnonpuistossa.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/46536000685/in/photostream/lightbox/" title="Kiilopää and Nattaset"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7852/46536000685_386bb73c61_b.jpg" alt="Kiilopää and Nattaset" /></a></p>
<h1 id="iisakkipää">Iisakkipää</h1>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/33582198498/in/dateposted-public/" title="Iisakkipää"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7860/33582198498_1dbfe02603_b.jpg" alt="Iisakkipää" /></a></p>
<p>Saariselän hiihtokeskuksen toinen tunturi on Iisakkipää. Iisakkipää on Urho Kekkosen kansallispuiston reunalla, ja sen ympäristössä kasvaa hienoa, vuosisatoja vanhaa mäntymetsää, jossa on helppo kävellä, pyöräillä ja retkeillä. Iisakkipään reittejä voi kävellä kävellen, pyöräille, hiihtäen tai lumikenkäillen. Lumikenkäreitti Iisakkipäälle lähtee heti Saariselän kylän kupeesta, ja kiertelee ensin mäntymetsässä, ylittää kurun ja aloittaa sen jälkeen kiipeämisen pitkin tunturin rinnettä. Reitit ovat hyvin opastettuja ja kunnostettuja myös talvella. Kävin ihastelemassa honkien huminaa auringonlaskun aikaan ja nautin maisemista termariteekupposen kera.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/32516744217/in/dateposted-public/" title="Iisakkipää"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7849/32516744217_595ddee920_b.jpg" alt="Iisakkipää" /></a></p>
<h1 id="kiilopää">Kiilopää</h1>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/40485098593/" title="Kiilopää"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7876/40485098593_cc52c24050_b.jpg" alt="Kiilopää" /></a></p>
<p>Kiilopää on sekä tunturi Urho Kekkosen kansallispuistossa, että myös <a href="https://www.kiilopaa.fi">hiihtokeskus tai “luontoliikuntakeskus”</a>, jota ylläpitää <a href="http://www.suomenlatu.fi/">Suomen Latu</a>. Kiilopäälle minut veti tunturi itse, jonka laelta tunturierämaahan avautuvia maisemia olin haaveillut pääseväni ikuistamaan. Parin pilvisemmän päivän jälkeen se koitti: pilvetöntä porotusta taivaan täydeltä ja kiiltäviä hankia. Aurinkolasit nenälle, pipo syvälle päähän ja reppu selkään.</p>
<p>Kiilopään pysäköintipaikalla kävi selväksi, etten ollut sielläkään yksin. Kiilopään liikuntakeskuksessa toimii ravintola, joka palvelee majoittujia ja vieraita. Porokeitto maistui hyvälle.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/40485086813/in/photostream/" title="Kiilopää"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7833/40485086813_ceb6d23755_b.jpg" alt="Kiilopää" /></a></p>
<p>Kiilopäälle suuntautuva kävelyreitti on osa Kiirunapolkua, joka on n. 6 km rengasreitti. Talvella se toimii lumikenkäreittinä. Kiilopäälle voi nousta mainiosti myös jalkapelissä, sen verran hyvin polun lumi oli pakkautunut kulkijoiden myötä. Lunta tunturissa oli kyllä runsaasti, jonka retkeilijä huomaa viimeistään jalan eksyessä pakkautuneen lumen ulkopuolelle ja upotessa hankeen.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/47398128512/in/photostream/" title="Ulkona. Perillä."><img src="https://farm8.staticflickr.com/7805/47398128512_8a50837228_b.jpg" width="1024" height="395" alt="Ulkona. Perillä." /></a></p>
<p>Kiilopäältä avautuu huikea maisema UK:n kansallispuiston tunturimaisemiin. Kauempana siintävät Sompion luonnonpuiston terävähuippuiset Nattastunturit. Huipulle on koottu kivikasa, sekä tuotu penkki maisemien ihailua varten. Vaikka päivä oli lämmin, puhuri ylhäällä oli melkoinen, joten huipulla ei tehnyt juuri mieli viipyä maisemien tallentamista pidempään.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/47398137382/in/photostream/" title="Nattaset as seen from the top of Kiilopää"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7837/47398137382_f1c7e74966_b.jpg" alt="Nattaset as seen from the top of Kiilopää" /></a></p>
<p>Tunturimaasto voi olla varsinkin talvella todella haasteellinen ympäristö, jossa kokemattomampi retkeilijä saattaa joutua sään yllättämäksi, eksyksiin tai voimien hiipuessa pulaan. Sen vuoksi kannattaa tutustua alueeseen huolellisesti ennen retkelle lähtöä, ja muodostaa reitti omiin taitoihin ja voimiin sopivaksi. Tuulen tuiverrus tunturissa auringon paistaessakin piti mielessä, että nyt ollaan luonnonvoimien armoilla.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/33574945078/in/photostream/" title="Tunturivaeltaja"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7873/33574945078_b75e890829_b.jpg" alt="Tunturivaeltaja" /></a></p>
<h1 id="siida-ja-inarinjärvi">Siida ja Inarinjärvi</h1>
<p>Inari on hieman pohjoisemmassa, n. 80 km päässä Saariselältä. Inarijärvi on kuuluisa erämaajärven maisemistaan, ja myös saamelaiskulttuurista. Inari on muodostanut inarinsaamelaisten ydinalueen, jonka asukkaat puhuvat omaa saamelaiskieliin kuuluvaa inarinsaamen kieltä.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/47410649022/in/dateposted-public/" title="Inarijärvi"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7841/47410649022_53fb0562ed_b.jpg" alt="Inarijärvi" /></a></p>
<p>Ulkomaiset turistivirrat ovat löytäneet myös Inariin. Inarinjärvi houkuttelee liikkujia hiihtämään, kalastamaan ja moottorikelkkailemaan. Inarinjärven karut kalliomaisemat ovat jo sinällään vetovoimaiset, joita tekee mieli pysähtyä ihailemaan jo Inaria kohti ajettaessa pitkin E75 / Kaamasentietä. Maisemat tuovat melko paljon mieleeni Laatokan, jonka reunaa tie seurailee pitkin samanlaista komeaa ja monesti jyrkkää kalliorantaa. Tämä pitää ehdottomasti nähdä myös kesäkelissä tuumailin, sen verran vaikuttava se oli näin talvellakin.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/32521863927/in/dateposted-public/" title="Siida"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7907/32521863927_b450bf0f66_b.jpg" alt="Siida" /></a></p>
<p>Inarissa sijaitsee <a href="http://siida.fi">saamelaismuseo Siida</a>. Siidassa on laaja päänäyttely saamelaisten kulttuurista, elämästä ja lapin luonnonkierrosta, sekä monia pienempiä näyttelyitä, joissa käsiteltiin 2019 keväällä sekä Lapin esihistoriaa ja historiaa, että modernimpaa saamelaiskulttuuria ja taidetta.</p>
<h1 id="shamanismin-tutkimus">Shamanismin tutkimus</h1>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/46740497254/in/dateposted-public/" title="Siida"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7838/46740497254_5416948120_b.jpg" alt="Siida" /></a></p>
<p>Näyttelyn kohokohta itselleni oli aidon shamaanirummun näkeminen. Nuo myyttiset shamaanien taikakalut pyrittiin tuhoamaan osana kirkon ja esivallan harjoittamaa saamelaiskulttuurin hävittämispyrkimystä. Maailmalla museoissa tiedetään olevan vielä n. 70 säilynyttä rumpua. Koska hävitys oli niin tehokasta, muinaissaamelaisten omasta maailmankuvasta ja shamaanien tiedoista/taidoista on säilynyt vain vähän jälkipolville. Niinpä myös rumpujen merkinnät, sekä käyttö on jäänyt osaksi hämärän peittoon. Siidassa ei myöskään ollut juuri lainkaan aineistoa tästä aspektista saamelaisten elämää, harmi sinänsä.</p>
<p>Saamelaisten shamanismista kiinnostuneelle antoisinta kirjallisuutta mielestäni ovat vaikkapa Samuli Paulaharjun <a href="http://www.doria.fi/handle/10024/59674">kirjoihinsa muistiin merkitsemät tarinat</a>, joissa kuvaillaan menneiden aikojen noitia ja heidän tekojaan. Antoisaa luettavaa niistä tekevät se, mitä niistä ei löydy, eli ns. rationalisointia ja selittämisen tarvetta, joka vaivaa kaikkea akateemista “kansanuskon” tutkimusta. Tarinoissa pääpaino on eloisissa kertomuksessa, joiden totuudenperäisyyttä kukin voi jäädä itse arvailemaan, mutta niitä ei suoralta kädeltä myöskään kiistetä. Tarinat itse ovat nähdäkseni arvokasta aineistoa sinänsä, ja kertovat sisällöllisesti sekä noitatekniikoista, että myös niiden avulla tehdyistä teoista. Jos oletetaan jonkun haluavan alkaa shamanismia niiden avulla tutkimaan, ne ovat epäilemättä paljon hedelmällisempi lähtökohta kuin akateeminen, “yliluonnollisesta” putsattu ja selittävä tutkimus. Mielestäni shamanismista kiinnostuneen kannattaa opiskella vierasta maailmaa sen sisältä ja omista lähtökohdista ja selityksistä, vs. että lähestymistapa olisi ulkoapäin, olemassaolevista akateemisista viitekehyksistä lähtöisin.</p>
<h1 id="revontulet-tai-taivaanvalkeat">Revontulet tai taivaanvalkeat</h1>
<p>Näinkö Lapin ykkösturistivetonaulaa, taivaanvalkeita? Valitettavasti ne päättivät pysytellä näkymättömissä viikon ajan, vaikka erääksi illaksi oli ennustettu jonkinlaisen purkauksen olevan tuloillaan maata kohti. En silti ole harmissani, Lapin luonto on itsessään tarpeeksi vaikuttava ja maaginen, jossa kävijää hemmotellaan monenlaisilla luonnon spektaakkeleilla.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/46536006825/in/dateposted-public/" title="Saariselkä"><img src="https://farm8.staticflickr.com/7901/46536006825_0b3f5b1e6c_b.jpg" alt="Saariselkä" /></a></p>Suomen talven parhaat hiihtokelit osuvat usein lopputalven/alkukevään vaihteeseen, kun aurinko jo paistaa lämmittäen hiihtäjän poskia, ja lunta vielä riittää ainakin pohjoisemmassa Suomessa. Kävin tutustumassa Saariselän, Ivalon ja hieman Inarinkin maisemiin maaliskuussa, tarkoituksena rentoutua talvisissa maisemissa, valokuvata hienoja Pohjois-Lapin tunturimaisemia sekä myös tutustua saamelaiskulttuuriin.Astuvansalmen kalliomaalaukset2018-10-09T00:00:00+00:002018-10-09T00:00:00+00:00/2018/10/09/astuvansalmen-kalliomaalaukset<p>Yksi Suomen suurimmista esihistoriallisista kalliomaalauskohteista löytyy Etelä-Savosta, Mikkelin kaupungista Ristiinasta. Maalauskallio on vaikuttava ilmestys monellakin tapaa, ja tarjoaa kiehtovan mahdollisuuden tutustua tuhansien vuosien takaiseen muinaissuomalaiseen hengelliseen perintöön.</p>
<!--more-->
<h1 id="luontopolku">Luontopolku</h1>
<p>Yritin ajoittaa paikkaan tutustumisen aurinkoiselle päivälle, ja onneksi sellainen koitti sopivasti syksyisenä viikonloppuna. Sää oli mitä mainioin: ei liian kuuma metsän läpi vievän luontopolun kävelemiseen, ja kuitenkin aurinko valaisi kohteelle päästyä kalliota hyvien kuvien saamiseksi.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/31311755048/in/album-72157702204649355/" title="Astuvansalmi"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1905/31311755048_ae260a5c1e_b.jpg" alt="Astuvansalmi" /></a></p>
<p>Paikalle päästäkseen täytyy nähdä hieman vaivaa: Astuvansalmi sijaitsee syvällä Savon sydämessä kauniilla järvialueella, joka kuitenkin on jäänyt syrjään modernin yhteiskunnan valtaväylistä ja asutuskeskittymistä. Ehkäpä tämä on koitunut maalausten pelastukseksi siinä mielessä, että ne ovat säilyneet läpi vuosituhansien ja erityisesti kristinuskon kiihkeimpien vuosisatojen, jolloin merkkejä vanhasta uskomusperinteestä ja shamanismista pyrittiin aktiivisesti hävittämään.</p>
<p>Kalliolle johtaa luontopolku (n. 2,7 km), jolle lähdetään asfalttitien vierestä parkkipaikalta. Luontopolku kulkee läpi kauniin kallioiden ja lämpien täplittämän maaston ja metsien.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/45136652092/in/album-72157702204649355/" title="Astuvansalmi"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1919/45136652092_4b010eca5a_b.jpg" alt="Astuvansalmi" /></a></p>
<h1 id="maalauskallio">Maalauskallio</h1>
<p>Varsinaiselle maalauskalliolle saavutaan luontopolun päässä laskeutumalla jyrkät portaat, jotka johtavat rantaan pystytetylle laiturille. <a href="https://visitmikkeli.fi/palvelut?palvelu=54818bc6c8f3767d5ce18c85">Mikkelin matkailusivuston mukaan</a> paikalle järjestetään kesällä säännöllisesti risteilyjä, joilta käsin paikkaan tutustuminen onnistuu, jos haluaa välttää maastoretken. Omatoiminen matkailija pääsee toki sinne myös omalla veneellä tai kanootilla, kuten oli tehnyt samaan aikaan kanssani maalauksilla ollut soutaja, joka oli tullut paikalle lähtöpisteenään sama parkkipaikka soutamalla parin lammen kautta ja kantamalla kanoottia lampien välisten kannasten yli.</p>
<p>Ensivaikutelma maalauksista on mykistävä, varsinkin näin kokemattomammalle kalliomaalausten ystävälle. Maalauskenttä on lähemmäs parikymmentä metriä leveä ja monta metriä korkea. Siinä riittää ihmettelemistä useammaksikin kotvaksi. Yksityiskohdista on helppo erottaa lukuisat hirvet sekä ihmishahmot. Ihmishahmoista löytyy sarvipäisiä shamaaneja, sekä myös yksi naishahmo jousipyssy kädessä. Lisäksi hieman sivumpaa löytyy maalattu kämmen, muutama venettä muistuttava kuva lukuisine airoineen, sekä myös muutama karhunkäpälä, joita en itse kuitenkaan erottanut.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/31311724738/in/album-72157702204649355/" title="Astuvansalmi rock paintings"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1942/31311724738_348c8b4012_b.jpg" alt="Astuvansalmi rock paintings" /></a></p>
<p>Kalliota lähestyttäessä pienellä mielikuvituksella on myös helppo erottaa kallionpinnassa kasvot. Tässä kuvassa näkyy mielestäni selvästi voimakaspiirteinen leuka, ylähuuli ja nenä. Kasvoilla on myös silmä ylempänä kalliossa painauman kohdalla. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Astuvansalmen_kalliomaalaukset#/media/File:Astuvansalmi_kalliojumala.jpg">Wikipediassa tällä hetkellä olevassa kuvassa</a> kasvojen kuvataan olevan hieman syrjemmässä kuin mitä itse hahmotin, kallion itäisellä puolella.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/45136597612/in/album-72157702204649355/" title="Astuvansalmi rock paintings"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1921/45136597612_5a666459c9_b.jpg" alt="Astuvansalmi rock paintings" /></a></p>
<h1 id="astuvansalmi">Astuvansalmi</h1>
<p>Maalauskallio sijaitsee luonnonkauniin Astuvansalmen rannassa Yövedellä. Illan jo hämärtäessä kulkijan mieli helposti alkaa pohtimaan Astuvansalmen merkitystä ja funktiota muinaisten suomalaisten perinteessä. Kallion luona on varmaankin pidetty kokoontumisia isolla tai pienemmällä porukalla. Laiturin kohdalla on pystytty pitämään tulipaikkaa, ja viettämään menoja, joista meille ei valitettavasti ole säilynyt sen tarkempaa kuvausta.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43371860830/in/album-72157702204649355/" title="Astuvansalmi"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1902/43371860830_d028598158_b.jpg" alt="Astuvansalmi" /></a></p>
<p>Olemme mielestäni Suomessa onnekkaita siinä mielessä, että jäänteitä vanhasta shamanismista ja hengellisestä perinteestä on säilynyt sekä suomalaisten, että myös pohjoisempana, saamelaisten perinteessä. Vanhaa kansanperinnettä, mytologiaa sekä kuvauksia kansanuskon harjoittamisesta saatiin merkittyä kiitettävästi muistiin 1800- ja 1900-luvun kaukonäköisten tallentajien ansiosta, joten voimme tehdä ainakin jonkinlaisia tulkintoja kalliomaalauksista ja niiden aikaisesta shamanismista.</p>
<h1 id="tulkinta">Tulkinta</h1>
<p>Muinaissuomalaisten ja saamelaisten uskomusperinteen nojalla voi arvella, että maalauspaikan valintaan on vaikuttanut paitsi kallion sijainti veden äärellä, myös kalliosta erottuvat ihmiskasvoiset piirteet. Ihmiskasvot ehkäpä kuvastavat kalliossa asustavaa haltiaa eli <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Vuorenv%C3%A4ki">vuorenväkeä</a>, jonka kanssa paikalla asuneet muinaissuomalaiset ovat olleet kanssakäymisessä.</p>
<p>Toisaalta saamelaisilla on seitakiviperinne, jossa merkityksellisille kallioille käytiin uhraamassa riistan tai kalanpyyntionnen turvaamiseksi. Myös joillain seitakivillä on eläimen tai ihmisen piirteitä. Näiden kahden perinnetiedon valossa ajattelen, että kalliossa on asustanut (tai ehkäpä asustaa edelleen!) edelleen yrmy haltia, jolle on käyty uhraamassa muinaisina aikoina ennen ja jälkeen metsästysretkien.</p>
<p>Metsästykseen viittaa runsas hirvien ja muiden riistaeläinten kuvaus osana maalauksia. Maalaukset paitsi ovat toimittaneet tiettyä funktiona ne maallanneille ihmisille, myös kertovat vielä tänä päivänä elintavasta, joka on voimakkaasti liittynyt ruoan hankkimiseen erämaiden antimista nauttien.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/31311738758/in/album-72157702204649355/" title="Astuvansalmi rock paintings"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1975/31311738758_a7e4e584f6_b.jpg" alt="Astuvansalmi rock paintings" /></a></p>
<p>Minkälainen osa varsinaisilla maalauksilla on ollut mahdollisesti kallion läheisyydessä toimitetuissa shamanistisissa menoissa, on vaikea sanoa. Muinaissuomalainen tai saamelainen perinne eivät ole säilyttäneet tietoa joka kertoisi kalliomaalausten funktiosta. Koska kuvissa kaikesta päätellen kuitenkin on kuvattu shamaaneja, voinee arvella niiden liittyneen shamaanien tehtävään yhteisön hengellisenä oppaana, avustajana ja johtajana.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/44463437434/in/album-72157702204649355/" title="Astuvansalmi rock paintings"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1941/44463437434_a9bf69abdc_b.jpg" alt="Astuvansalmi rock paintings" /></a></p>
<h1 id="astuvansalmesta-löytyneet-korut">Astuvansalmesta löytyneet korut</h1>
<p>Kalliomaalausten edestä järven pohjasta on löytynyt arkeologissa sukelluksissa <a href="https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/r_raportti_det.aspx?RAPORTTI_ID=141721">neljä meripihkakorua</a>, joista kolme on ihmisaiheisia ja yksi karhua muistuttava koru. Kaikissa koruissa on näkyvillä reikä, jonka läpi on voinut pujottaa nauhan. Ehkäpä korut on uhrattu kallion haltialle heittämällä ne kallion edessä äkkiä syvenevään veteen. Koruja voi käydä ihailemassa <a href="https://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/etusivu">Kansallismuseossa</a>, jossa oli näytillä koruista Akka, Poika ja Karhu. Alla oleva kuva on otettu koruista siellä käydessäni 2017. Korut olivat näytillä hieman omituisessa asennossa niin, että vain Karhu-korusta näkyy selkeästi naamataulu.</p>
<p><img src="/assets/kansallismuseo-astuvansalmen-meripihkakorut.jpg" alt="/assets/kansallismuseo-astuvansalmen-meripihkakorut.jpg" /></p>
<h1 id="pöljän-kulttuuri">Pöljän kulttuuri</h1>
<p>Paitsi itse kallion vaikuttavuus, myös maalauksiin liittyvä ajallinen ulottuvuus saa kävijän hämmästelemään Astuvansalmen pitkäikäisyyttä. Museoviraston paikalla olleiden opastaulujen mukaan ylimmät maalaukset on tehty sen jälkeen, kun Saimaa puhkaisi itselleen uuden Vuoksen laskuojan, eli n. 4000 eaa. Alimpien maalausten on puolestaan arveltu tehdyn vedenpinnan laskettua niiden alle n. 2200 eaa. Tästä laskemalla maalauksia on siis tehty n. 1800 vuoden ajan!</p>
<p>Samaan aikakauteen kalliomaalausten kanssa ajoittuvat myös <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4tinkirkko">Jätinkirkot</a>, joita tehtiin n. 3000-2000 eaa. Arkeologit ovat löytäneet Jätinkirkkojen luota asbestikeramiikkaa, joka tyylillisesti on nimetty Pöljän keramiikaksi, ja ko. astioita tehneet ihmiset Pöljän kulttuuriksi. Pöljän kulttuuri <a href="http://www.academia.edu/18810251/Itä-Suomesta_löytyi_jätinkirkko">ulottui noin Kotkasta Vaasaan kulkevan linjan pohjoispuolelle</a> Lappia lukuun ottamatta.</p>
<p>Onkin kiinnostavaa pohdiskella, että koska kalliomaalaukset on tehty samana aikakautena Jätinkirkkojen kanssa, myös ne maalanneet ihmiset ovat voineet kuulua samaan Pöljän kulttuuriin. Tutkijat Marianna Ridderstad ja Jari Okkonen ovat <a href="http://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/0905/0905.2035.pdf">tutkineet Jätinkirkkojen suuntauksia</a>, ja havainneet ne yhteneviksi vuodenkierron kannalta tärkeiden astronomisten päivien kanssa, kuten syys- ja kevätpäiväntasaus, talvi- ja kesäpäivänseisaus sekä näiden keskivaiheille sijoittuvat neljä ns. välipäivää. Pöljän kulttuuriin kuuluvat ihmiset pitivät tärkeänä seurata vuoden kiertoa päiväntarkasti auringon kierron mukaan.</p>
<p>Koska kalliomaalaukset on yhdistetty shamanismiin, ehkäpä näiden tärkeiden päivien yhteydessä järjestettiin myös yhteisön kannalta merkittäviä shamanistisia menoja. Jätinkirkkojen kiviperustusten päälle on arveltu rakennetun puiset seinät ja kenties jonkinlaista kattovarustusta. Näin muodostuneisiin, suuriin rakennuksiin olisi mahtunut potentiaalisesti satoja tai tuhansia ihmisiä osallistumaan menoihin. Tällaisten tapahtumien on täytynyt olla todella vaikuttavia kokoontumisia.</p>
<p>Jätinkirkot astronomisine suuntauksineen ovat selvää sukua manner-Euroopan megaliiteille, joiden on niinikään havaittu suunnatun samojen päivien mukaan. Pöljän kulttuuri mitä ilmeisimmin jakoi saman tietopohjan eteläisten serkkujensa kanssa, ja aurinkopäivien merkittävyys oli jaettua kulttuurista tietoa. Toisaalta myös shamanismin voi kuvitella olleen yhteistä tietoperimää. Muinaissuomalaisten kulttuuri on siis saattanut olla osa yhteiseurooppalaista kulttuurien verkostoa.</p>
<p>Samoihin aikoihin, kun Astuvansalmen viimeiset kalliomaalaukset tehtiin (n. 2200 eaa), päättyi myös jätinkirkkojen rakentaminen ja käyttö (n. 2000 eaa). Jotain siis tapahtui neljätuhatta vuotta sitten, jonka myötä aiemmin rikkaan kulttuuriperinnön omannut yhteisö ei enää jättänyt itsestään jälkiä maastoon tai kallioihin. Vastauksia tähän voivat olla paikalle tulleet valloittajat, tai ilmaston äärimmäinen vaihtelu. Pöljän kulttuurin päättyminen ajoittuu myös kivi- ja pronssikauden väliseen aikaan, joten ehkäpä kulttuurin kohtaloksi tuli tulla pronssia hyödyntäneiden, sotaisten valloittajien alistamaksi. Suomen ilmasto alkoi hitaasti viiletä 5500 vuotta sitten, eli n. 2500 eaa., eli syynä voi olla myös asuinolosuhteiden heikentyminen niin, että väestö on muuttanut suotuisammille, lämpimämmille elinalueille.</p>Yksi Suomen suurimmista esihistoriallisista kalliomaalauskohteista löytyy Etelä-Savosta, Mikkelin kaupungista Ristiinasta. Maalauskallio on vaikuttava ilmestys monellakin tapaa, ja tarjoaa kiehtovan mahdollisuuden tutustua tuhansien vuosien takaiseen muinaissuomalaiseen hengelliseen perintöön.Eurooppatie E8 syksyn väreissä2018-09-15T00:00:00+00:002018-09-15T00:00:00+00:00/2018/09/15/eurooppatie-e8-syksyn-vareissa<p>Valtatie E8 kulkee koko Suomen läpi alkaen Turusta ja päättyen Norjan puolella Tromssaan. E8:a mukaillen lähdin katsastamaan syksyn ja ruskan värien kehittymistä Pallaksen ja Tromssan välillä.</p>
<!--more-->
<h1 id="pallas">Pallas</h1>
<p>Pallakselle saavuttaessa, tai paremminkin kiivetessä jyrkkenevää tietä ymmärtää hyvin, miksi Pallas innoitti aikoinaan rakentamaan sinne Suomen ensimmäisen tunturihotellin vuonna 1938. Hotellissa oli 52 huonetta, kolme ruokasalia, kolme seurusteluhuonetta ja kaksi saunaa. Hotellin suunnittelivat Väinö Vähäkallio ja Aulis Hämäläinen funkkistyyliseksi. Rakentaminen kesti kahden vuoden ajan haastavissa oloissa; tiilet tehtiin lähistöllä ja perustusta muurattiin tunnelissa lumen alla. Hotelli oli sisältä aikakautensa funkkistyylin mukaisesti käytännöllinen, mutta silti ns. klassisen tyylikäs. Huonekalut oli suunnitellut Alvar Aalto. Hotellin avajaisten kanssa samana vuonna avattiin myös Pallas-Ounastunturin kansallispuisto.</p>
<p><img src="/assets/museovirasto-pallastunturi.jpg" alt="/assets/museovirasto-pallastunturi.jpg" /></p>
<p>Hotellista on kuitenkin jäljellä muistojen lisäksi vain muutama kivikasa vanhalla paikalla. Saksalaiset käyttivät hotellia sodan aikana lomapaikkanaan ja Lapin sodassa räjäyttivät sen peräytyessään. Vanhan hotellin muistoa ylläpitää hieman alempana rinteessä oleva Hotelli Pallas, joka sekin on hirsisessä asussaan viehättävän tunnelmallinen paikka.</p>
<p><a href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/44820353661/in/album-72157671494138947/" title="Pallas-Yllästunturi National Park"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1874/44820353661_067877326c_k.jpg" alt="Pallas-Yllästunturi National Park" /></a></p>
<p>Lähdin kävelemään tunturien lomaan. Törmäsin melkein heti lähistöllä ruokaileviin poroihin. Pallastunturin lähellä on nykyään poroerotusaitaus ja lukittu poromiesten kämppä. Tunturien lomassa kiertää myös aitoja rajaamassa porojen laidunalueita. Yksi aitaus, jonka läpi kartan mukaan kulki vaellusreitti, oli pistetty säppiin. Onneksi paikalle sattui samaan aikaan toinen porukka, joka hoksasi kauempana aidassa olleen aukon.</p>
<p><a href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/44100076324/in/album-72157671494138947/" title="Pallas-Yllästunturi National Park"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1907/44100076324_cd94edab3a_k.jpg" alt="Pallas-Yllästunturi National Park" /></a></p>
<p>Ruska alkoi olla Pallaksella parhaimmillaan. Rinteet hohtivat kauniissa punaisen ja keltaisen sävyissä. Rinteillä kasvoi runsaasti mustikkaa porojen ja vaeltajien ravinnoksi.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/29883118577/in/album-72157671494138947/" title="Pallas-Yllästunturi National Park"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1953/29883118577_e39e7f5150_k.jpg" alt="Pallas-Yllästunturi National Park" /></a></p>
<h1 id="jäniksen-päivä">Jäniksen päivä</h1>
<p>Ylempänä tunturissa avautui huikea maisema Pallakselta pohjoiseen sijaitsevaan alavaan suomaisemaan. Vaikkei sitä vielä voine erämaaksi sanoa, ihmisen valtakuntaakaan tämä ei enää oikein ole. Korkeintaan lainaamme sitä hetkittäin omiin tarpeisiimme. Minusta tuntuu, että olemme tehneet viisaasti ymmärtäessämme olla omimatta kaikkea maata omaan käyttöömme. Sopuisa yhteiselo erämaa - kansallispuisto akselilla tuntuu toimivan Suomessa hyvin, toivottavasti näin myös tulevaisuudessa turismin paineista huolimatta.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43009234880/in/album-72157671494138947/" title="Pallas-Yllästunturi National Park"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1865/43009234880_9a7dbd26fb_k.jpg" alt="Pallas-Yllästunturi National Park" /></a></p>
<p>Voimme myös vielä halutessamme paeta sivistystä niin halutessamme. Omilla erätaidoillani joudun tosin tyytymään toistaiseksi ajatuksella leikittelyyn, ja maisemista korkealta nauttimiseen.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/44820357211/in/album-72157671494138947/" title="Pallas-Yllästunturi National Park"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1894/44820357211_e7485ee2f6_k.jpg" alt="Pallas-Yllästunturi National Park" /></a></p>
<h1 id="muonio---kilpisjärvi">Muonio - Kilpisjärvi</h1>
<p>Maisemallisesti yksi Suomen hienoimmista teistä lienee E8:n pätkä Muonion ja Kilpisjärven välillä. Erityisesti Käsivarrentie tarjoaa kulkijalle kauniita tunturimaisemia jokilaaksossa, sekä laajoja suoalueita. Lopulta tie Suomen puolella huipentuu Kilpisjärven mahtaviin maisemiin Saanan ja Mallan kainaloissa. Näin pohjoisessa ruskan huippu tuntui olevan jo ohitettu monien puiden ollessa jo ehtinyt pudottamaan lehtensä. Värejä oli kuitenkin vielä jäljellä.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/44106062624/in/album-72157700001499521/" title="European route E8"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1919/44106062624_3bca904aed_k.jpg" alt="European route E8" /></a></p>
<p>Vaikka kuljemmekin Suomen oloissa syrjäseuduilla, mahtuu tien varrelle myös taukopaikkoja, ettei matkaa tarvitse taivaltaa kuivin suin tai tyhjin vatsoin. Oma suosikkini on Kilpisjärven Neste, jonka lounas on mielestäni erinomainen. Toinen tunnettu paikka on Sannan putiikki Muoniossa, josta kahvi ja munkki irtoaa häkellyttävään 50 sentin hintaan.</p>
<h1 id="kilpisjärvi---tromso">Kilpisjärvi - Tromso</h1>
<p>E8 jatkuu Kilpisjärven ja Saanan ohitettuaan vielä muutaman kilometrin Suomen puolella, jossa ajetaan tullin läpi ja valtakunnan raja ylitetään sen kummemmitta seremonioitta. Norjan puolella maisema muuttuu jo selvästi vuoristoiseksi. Tie kiemurtelee jokilaaksossa, joka oli syksyn väreissä häkellyttävän upea. Pysähdyin matkalla parikin kertaa monen muun suomalaisautokunnan kanssa näppäämään kuvan.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43015213660/in/album-72157700001499521/" title="European route E8"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1893/43015213660_e462103334_k.jpg" alt="European route E8" /></a></p>
<p>Norjan puolella ajaessa käy heti selväksi, että tienpidon rahamäärät ovat aivan toisella tasolla kuin Suomessa. Asfaltti on usein todella sileää ja tasaista, olisiko käytössä peräti hienompi asfalttilaatu mitä Suomen teille laitetaan. Sen lisäksi, että tienpinnan kunnosta pidetään huolta, tiepohja myös tasoitetaan kunnolla ennen asfaltin levittämistä. Tiet ovat hyvästä kunnosta johtuen nautinnollisia ajettavia (silloin kun ei sada kaatamalla) tiukkoinen mutkineen ja isoinen korkeuseroineen.</p>
<p>Keksin teille osoitetulle huolenpidolle myös toisen selityksen sen ilmeisemmän, Norjan valtion rahatilanteen lisäksi. Norjan vuonoissa teille on hyvin vähän käytännön tilaa, ja usein ainut tienpaikka on meren ja vuoren välisellä ohuella maakaistaleella. Koska tiet ovat luonnostaan harvalukuiset, niitä käyttävät sekä henkilöautot että raskaat ajoneuvot, joten teiden on pakko olla hyvässä kunnossa tieturvallisuuden varmistamiseksi.</p>
<p>Vuonoissa ajelu on muutenkin nautinnollista. Jylhien vuorimaisemien lisäksi tiet ohittavat säännöllisesti pieniä kyliä, joissa harvalukuiset maatilat on perustettu luonnonkauniille paikalle veden ääreen.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/44106133804/in/album-72157700001499521/" title="European route E8"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1865/44106133804_09ae15567b_k.jpg" alt="European route E8" /></a></p>
<h1 id="merkkejä-suomalais--ja-saamelaisasutuksesta">Merkkejä suomalais- ja saamelaisasutuksesta</h1>
<p>Norjan puolella on hauska nähdä paikannimissä vielä saamelais- ja jopa suomalaisvaikutusta. Kilpisjärven jälkeen ohitetaan Skibotn, eli Ivgobahta saameksi ja Yykeänperä kveeniksi. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Kveenin_kieli">Kveenin kieli</a> on yksi Suomen sukulaiskielistä, jota vielä puhutaan Norjassa. Yykeänperän jälkeen etelään päin mennessä voi bongata kyltistä mm. Saukkonen-nimisen kylän (Oteren).</p>
<p>Lähellä Nordkjosbotn:in kylää aivan tien vieressä on valtava kivi, joka on n. 10 metriä korkea ja aivan ylintä osaa lukuunottamatta täysin graffitien peitossa. En olisi osannut kiinnittää siihen sen kummempaa huomiota, jollen olisi etsinyt netistä tietoja Norjassa sijaitsevista esihistoriallisista kohteista. Kävi ilmi, että <a href="http://www.megalithic.co.uk/article.php?sid=18191">kyseessä on vanha saamelaisten seitakivi</a>, joka on kokenut kovia modernina aikana. Paikalla on ilmeisesti ollut kaksi samanlaista kiveä, joista toinen poistettiin(!), kun nykyistä valtatietä rakennettiin.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43015278310/in/album-72157700001499521/" title="European route E8"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1868/43015278310_4c40ec6624_k.jpg" alt="European route E8" /></a></p>
<p>Paikkaa ei siis ole merkitty mitenkään. Sen merkitys seitakivenä lienee nykyaikana vähäinen jo pelkästään töhryjen takia. Graffitit lienevät vielä poistettavissa ja paikan historiallinen (jos ei enää funktionaalinen) merkitys palautettavissa kunnollisine opasteineen, jos norjalaiset näin hyväksi näkevät.</p>
<h1 id="tromssa">Tromssa</h1>
<p>E8 valtatie päättyy (tai alkaa) Norjan puolella Tromssaan. Tromssa on Pohjoismaiden suurin napapiirin pohjoispuolella oleva kaupunki. Vaikka kaupunki sijaitsee Skandinavian pohjoisimmassa kolkassa, sen ilmasto on Golfvirran vaikutuksesta leuto rannikkoilmasto. Leudon ilmaston huomasi vielä syyskuun puolellakin täydessä kukassa olevista kasveista.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43015452510/in/album-72157701320001794/" title="Tromsø"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1927/43015452510_7b9f1bbc48_k.jpg" alt="Tromsø" /></a></p>
<p>Tromssa on myös vilkas turistikaupunki. Keskusta on viihtyisä kävelykatu, ja rakennukset vaihtelevat vanhoista puutaloista moderneihin kivitaloihin. Kapealla pääkadulla on vielä jäljellä vanhan ajan tunnelmaa. Satamassa voi ihailla samalla kertaa kalastusaluksia, huviveneitä, risteilyaluksia ja sotalaivoja.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43915879265/in/album-72157701320001794/" title="Tromsø"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1861/43915879265_0851c9a69a_k.jpg" alt="Tromsø" /></a></p>
<p>Tromssan ympäristössä näkee vielä joitain vanhoja maatiloja. Viljeltävä maa-ala on Norjassa vähissä, maisemaa hallitessa jyrkästi merestä kohoavat vuoret. Vuorien ja meren väliin jää yleensä kapea kaistale, jota täplittävät viehättävät puutalot, sekä rannikkoa seuraileva tie.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43018840330/in/dateposted-public/" title="Troms county"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1946/43018840330_a3702c4ada_k.jpg" alt="Troms county" /></a></p>
<h1 id="pohdintaa-tromssan-ja-norjalaisuuden-luonteesta">Pohdintaa Tromssan ja norjalaisuuden luonteesta</h1>
<p>Uudessa paikassa käydessäni koetan aina haistella paikan ilmapiiriä ja ihmisten mielenlaatua. Ehkäpä ennakko-odotukseni tästä “Pohjolan Pariisista” eivät aivan kohdanneet todellisuuden kanssa, sillä odotin Tromssan olevan omaleimainen pienisuurikaupunki arktisen rajaseudun kesyttömyydellä höystettynä.</p>
<p>Tosiasiassa Tromssa on kuin mikä tahansa muukin keskiluokkainen skandinaavinen kaupunki. Talot ovat kauniita puutaloja, joiden hinnat ovat keskikokoisen suomalaisen kaupungin hintatasoon verrattuna huimia. Teillä näkee kalliita katumaastureita ja sähköautoja. Kaupunki on viehttävä yhdistelmä vanhoja puutaloja sekä futuristista arkkitehtuuria. Varsinaisesta arktisuudesta ja rajaseudusta ei kuitenkaan muistuta juuri muu kuin turistikaupan krääsä.</p>
<p>Norjalaisen kulttuurin läheinen suhde amerikkalaisuuteen on myös ensikertalaisesta hämmentävää. Autoillessani radiosta kuului pelkästään amerikkalaisia biisejä, ja televisiosta on vaikea löytää norjalaista tuotantoa amerikkalaisten sarjojen ja elokuvien seasta. Norjalaiset vaikuttavatkin sopeutuneen siihen, että suurin osa heidän arkielämäänsä ja kulttuuria on itseasiassa anglo-amerikkalaista tuontitavaraa. Norjan ja Yhdysvaltain läheisiä suhteita pitänee yllä myös aikoinaan suuri Yhdysvaltoihin muuttaneiden norjalaissiirtolaisten määrä; norjalaistaustaisten määrä Yhdysvalloissa on suurempi kuin nykyään Norjassa. Norja voisi olla 51. Yhdysvaltain osavaltio, sen verran vahvasti amerikkalaisvaikutteet ovat läsnä.</p>
<h1 id="sommarøy">Sommarøy</h1>
<p>Sommarøy on kalastajakylä n. tunnin matkan päässä Tromssasta ja se kuuluu Tromsin kuntaan. Sommarøy on suosittu turistikohde sen epätavallisen valkoisen rantahiekan, ja turkoosin veden takia. Tästä syystä se muistuttaa hieman trooppisen vyöhykkeen paratiisisaarta. Saarella on hotelli, kahvila ja joitain matkailupalveluita. Paikallisia saarella elää hieman yli kolmesataa.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43018877670/in/dateposted-public/" title="Sommarøy"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1892/43018877670_5e7f51d56e_k.jpg" alt="Sommarøy" /></a></p>
<p>Sommarøylle menevä tie mutkittelee sisämaassa jylhien vuorien välissä ja rannikolla vuonomaisemissa.</p>
<h1 id="lähteet">Lähteet</h1>
<ol>
<li>Kuva “Pallastunturin vanha hotelli”. Museoviraston Kuvakokoelmat. 1938 - 1944. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19690123_958</li>
</ol>Valtatie E8 kulkee koko Suomen läpi alkaen Turusta ja päättyen Norjan puolella Tromssaan. E8:a mukaillen lähdin katsastamaan syksyn ja ruskan värien kehittymistä Pallaksen ja Tromssan välillä.Laatokan Karjala: Käkisalmi2018-07-17T00:00:00+00:002018-07-17T00:00:00+00:00/2018/07/17/laatokan-karjala-kakisalmi<p>Käkisalmi oli osa vanhaa Suomen Karjalaa, joka jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle sotien jälkeen. Käkisalmen keskusta ei ole aivan yhtä kyllästetty suomalaisella rakennustaiteella kuin toinen vanha karjalaiskaupunki Sortavala, mutta sieltäkin löytyy jokunen merkki vanhasta rakennuskannasta, sekä yllättävästi myös yhä toimivaa, alunperin suomalaista teollisuutta. Käkisalmessa suurimman vaikutuksen teki luonnonkauniit Vuoksen rantamaisemat, sekä Laatokan hiekkarannat.</p>
<!--more-->
<p>Tämä on kolmas osa Laatokan Karjalan matkakertomuksesta. Lue <a href="/2018/07/11/laatokan-karjala-sortavala/">ensimmäinen osa</a> ja <a href="/2018/07/16/laatokan-karjala-paasonvuori/">toinen osa</a>.</p>
<h1 id="valtatie-a-121">Valtatie A-121</h1>
<p>Laatokan rantoja kiertää valtatie A-121, joka jatkuu Pietarista Laatokan länsirantaa sen pohjoispuolitse Äänisen rannalle Petroskoihin saakka. Autoilijalle Laatokan luoteisosaa kiertävä tie tarjoaa huikaisevia maisemia, tiukkoja kurveja ja jännitystä ns. koko rahalla. Laatokan rannat ovat varsinkin Sortavalan pohjoispuolella jyrkkiä, ja tie kiemurtelee rantaa seuraten jylhien mäkien ja laaksojen läpi.</p>
<p>Lähdin ajamaan Sortavalasta kohti Käkisalmea. Tie seuraa Sortavalan jälkeen Lahdenpohjaan saakka oletettavasti ikivanhaa linjausta. Päättelen tämän siitä, että tiellä riittää todella tiukkoja kurveja, joita ei tee mieli ajaa juuri viittäkymppiä kovempaa. Tie on varsin kapea, ja sitä käyttävät myös täysperävaunulliset rekat. Tienlinjaus tiukkoine kurveineen lienee ollut sopiva hevoskärreille, mutta autoille se alkaa olla jo auttamattoman vaarallinen. Sain tästä esimerkin, kun ohitin ilmeisesti hetkeä aiemmin muodostuneen kolaripaikan, jossa vastaantulevat autot olivat kolaroineet ja poliisi oli paikalla ohjaamassa liikennettä.</p>
<p>Ajamisesta pitäville tiukat kurvit sinällään tarjoaisivat ajonautintoja varsinkin kun maisemat ovat erittäin kauniita. Valitettavasti Sortavalasta rajalle johtavan tien tapaan myös A-121 on yhtä tietyömaata kesällä 2018. Väliin mahtuu aivan kaikenlaista tienpätkää: Suomalaisen tiukkojen määrärahojen mukaista alemman tienpitotason asfalttia, tästä astetta muhkuraisempaa, jo uutta päällystystä kaipaavaa asfalttia satunnaisine monttuineen ja yllättävine pomppuineen, upouutta viivasuoraa maantietä, sekä Käkisalmea lähestyttäessä ajajan hermoja koettelevaa tietyömaata, jossa vanha päällyste on kuorittu pois (jos sitä on ollutkaan) ja tilalla on isoilla kuopilla olevaa, sateiden pehmittämää perunapeltotyyppistä kärripolkua. Ajajaa hämmentävästi tuo paras osa tietä oli saatu valmiiksi Lahdenpohjan ja Käkisalmen välille niin, että alku- ja loppuosa tiestä oli vielä rakenteilla. Myöhemmin päättelin, että koska uusi tieosuus loppui juuri Karjalan Tasavallan ja Leningradin alueen rajalle, tietä valmistuu eri urakoitsijoiden toimesta riippuen siitä, kenen vastuulle se kuuluu Venäjän federaatiossa.</p>
<p>Kaikki on suhteellista, paitsi valonnopeus. Suomalaisen tienpidon huonous alkaa vaikuttaa aivan siedettävältä, kun pari tuntia käyttää A-121:llä ajamiseen. Manailin itsekseni, että olkoon tämä viimeinen kerta, kun lähden ajamaan Venäjälle matalaprofiilisilla renkailla ja ns. urheilualustalla varustetulla autolla. Paikalliset tuntuvat suosivan katumaastureita, hyvästä syystä.</p>
<h1 id="käkisalmi">Käkisalmi</h1>
<p>Sortavalan ohella Käkisalmi on toinen vanha karjalaisasutuksen keskus. Käkisalmi sijaitsee Venäjän nykyaluejaon mukaisesti jo Leningradin alueella, kun Sortavala kuuluu Karjalan tasavaltaan. Käkisalmen halki kulkee Vuoksen pohjoinen haara, joka laskee Laatokkaan. Käkisalmen aluetta leimaa tasainen, erittäin hienojakoinen hiekkapohja, jossa kasvaa kaikkialla komeita mäntyjä. Käkisalmessa on helppo ymmärtää, miksi Karjalassa aikoinaan varttuneet ovat säveltäneet siitä lukuisia romanttisia muistelolauluja. Vuoksen rantamaisemat ja Laatokan rannat ovat luonnonkauneudessaan hämmästyttävän upeita.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/42621912894/in/album-72157698937667715/" title="Käkisalmi"><img src="https://farm1.staticflickr.com/916/42621912894_6e19ae07d3_k.jpg" alt="Käkisalmi" /></a></p>
<p>Upeutta vielä korostaisi, jos venäläiset malttaisivat pitää luonnonkauniit rannat puhtaina roskista, tai ainakin että aluetta siivottaisiin kunnan toimesta. Myönnän, että jouduin rajaamaan ottamiani valokuvia useasti niin, etteivät roskat (tai kiviin tehdyt spreijaukset) häiritse liikaa kuvia. Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, pienellä huolenpidolla rannat saataisiin erinomaiseen kuntoon.</p>
<p>Valitsin hotelliksi netistä varauspalvelun kautta Laatokan rannalla muutaman kilometrin päässä keskustasta sijaitsevan rantahotellin, jossa oli tarjolla sekä kokonaisia mökkejä, sekä kahteen kerrokseen rivitalomaisesti rakennettuja yhden huoneen asuntoja. Mökit olivat erittäin kauniita sekä sisältä että ulkoa. Tie hotellille on (taas) kuoppaista asfalttia, mutta perillä odottaa Vuoksen rantamaisemat ja kauempana Laatokka ja siellä pitkä hiekkaranta. Lähes täydellistä luonnonkauneutta hieman rikkoo vastarannalla näkyvä entinen <a href="https://web.archive.org/web/20171209100120/http://www3.lut.fi/eki/vuoksivirtaa/virtuaalimatka_vuoksella/suomenruhr/waldhofintehtaat.html" title="Waldhofin tehtaat">Waldhofin tehdas</a>, jossa nykyään toimii lämpövoimalaitos, joka onneksi jää hieman syrjemmäksi.</p>
<p>Majoittuja voi ihailla auringonlaskua huoneissa katosta lattiaan ulottuvan ikkunan läpi. <a href="https://www.tripadvisor.fi/Hotel_Review-g2540842-d12667280-Reviews-Tochka_na_Karte-Priozersk_Priozersky_District_Leningrad_Oblast_Northwestern_District.html" title="Tochka na Karte">Hotellille vahva suositus</a>; älä jää keskustaan hotelli Kexholmiin, vaan hyödynnä heikko ruplan vaihtokurssi ja majoitu ylellisessä rantahotellissa. Maisemat eivät jätä ketään kylmäksi.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/41529740390/in/album-72157698937667715/" title="Käkisalmi"><img src="https://farm1.staticflickr.com/924/41529740390_ef59815f13_k.jpg" alt="Käkisalmi" /></a></p>
<p>Laatokan ilma on myös erittäin miellyttävää ja raikkaan tuntuista. Laatokka vaikuttaa suuresti lähialueidensa ilmastoon ja vaikutus ulottuu jopa jonkinmatkaa Suomen puolelle. Varsinkin itäisimmässä Suomessa ilma on kosteaa ja kasvillisuus on samalla tavalla rehevää kuin Laatokan ympäristössä.</p>
<p>Vesialtaan äärellä on mukava rentoutua rantahietikolla auringon värjätessä männyt oransseiksi. Euroopan suurimman järven suuruudesta saa jonkinlaisen käsityksen katsellessa rannatonta ulappaa.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43339220151/in/album-72157698937667715/" title="Käkisalmi"><img src="https://farm1.staticflickr.com/842/43339220151_20e520d3e2_k.jpg" alt="Käkisalmi" /></a></p>
<p>Käkisalmen keskustaa hallitsee pitkä puistoalue, jonka laitamilla sijaitsee joitakin vanhoja rakennuksia suomalaisajalta. Torilla majaa pitävät pulut siementen toivossa. Lapset ja koirat saavat suurta hupia pululauman hätistelemisestä. Torin laidalla sijaitsee ortodoksikirkko. Torilla on vielä pystyssä ja komeasti seppelöitynä itsensä vallankumousjohtajan, Vladimir Iljitš Leninin patsas. Leninin patsaasta pidetään merkillisen hyvää huolta siihen nähden, kuinka kamala tragedia bolsevikkien valtaannousu ja neuvostovaltion perustaminen olivat Venäjälle ja siellä asuville.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43289365562/in/album-72157698937667715/" title="Käkisalmi"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1821/43289365562_e80998c053_k.jpg" alt="Käkisalmi" /></a></p>
<h1 id="korelan-linna">Korelan linna</h1>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/42435357235/in/album-72157669015212467/" title="Korela Fortress"><img src="https://farm1.staticflickr.com/925/42435357235_bbf68e2e24_k.jpg" alt="Korela Fortress" /></a></p>
<p>Ensinnä selitys, miksi kutsun linnaa Korelan linnaksi tutumman nimen, Käkisalmen linnan sijaan. Korelan linnan perustivat alunperin paikalla asuneet karjalaiset. <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4kisalmen_linna" title="Käkisalmen linna. Haettu 04.07.2018.">Wikipedian mukaan</a> karjalaiset olivat muodostaneet linnoitusketjun, johon kuului Korelan linnoitus Vuoksen laskukohdassa Laatokkaan, Tiuranlinna Vuoksessa, sekä Viipurin linna Suomenlahden rannalla. Karjalaiset eivät kuitenkaan pystyneet pitämään puoliaan ruotsalaisia vastaan, jotka valloittivat linnan vuonna 1293. Käkisalmi (Kexholm) nimi on peräisin ruotsalaisilta, alunperin paikan nimi siis oli Korela, josta arvellaan Karjala-sanan juontuvan. Kielipolitiikka näkyy myös siinä, että venäläisille Käkisalmen linna on edelleen Korelan linna, he siis eivät perusta ymmärrettävistä syistä ruotsalaisista paikannimistä.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/41529960730/in/album-72157669015212467/" title="Korela Fortress"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1829/41529960730_89ae3e5c21_k.jpg" alt="Korela Fortress" /></a></p>
<p>Oma arvaukseni nimien moninaisuudelle on, että nimiasialla on tehty (sorto)politiikkaa. Valloittaja on halunnut nujertaa valloitettujen identiteetin, ja yksi keino oli vaihtaa tärkeiden paikkojen nimet. Toinen tärkeä sortopolitiikan aspekti oli uskontojen/hengellisten perinteiden vaihtaminen. Esimerkiksi Konevitsan luostarisaari sijaitsee Laatokalla pienen matkan päässä Käkisalmesta. Saarella oli sijainnut vanha karjalaisten uhripaikka. Konevitsan perustaja suoritti paikalla henkienmanausrituaalin, ja rakennutti uhripaikan päälle kappelin.</p>
<p>Vuoksi tekee linnan kohdalla komean kaarroksen, syleillen linnoitussaarta joka puolelta. Vallitukset ovat kauniit, ja niitten päältä on helppo ymmärtää linnan strateginen merkitys Vuoksen vesiväylän vartijana.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/29469491528/in/album-72157669015212467/" title="Korela Fortress"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1769/29469491528_03b6cfc803_k.jpg" alt="Korela Fortress" /></a></p>
<p>Nykyään Korelan saarella sijaitseva linna on 1700-luvulta peräisin olevassa asussa. Siellä sijaitsee museo, sekä muutama taidemyymälä. Sisäänpääsylippu oli 60 ruplaa, eli alle euron. Museossa on näyttely, jossa on esineistöä, karttoja ja valokuvia keskiajalta aina neuvostovaltaan asti. Karjalaisia esittäviä maalauksia on muutama, joista voi aavistella, miltä he näyttivät. Vaatemuoti näyttää olleen melko samanoloinen toisen vanhan suomalaisheimon, hämäläisten kanssa. Ilahduttavasti näyttelyssä on runsaasti kuvia ja karttoja myös suomalaishallinnon ajalta.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/41529975650/in/album-72157669015212467/" title="Korela Fortress"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1806/41529975650_e93db86d8a_k.jpg" alt="Korela Fortress" /></a></p>
<p>Olisiko tämä valokuva silloiselta ja nykyiseltä keskustorilta, mene ja tiedä.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43339424411/in/album-72157669015212467/" title="Korela Fortress"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1808/43339424411_3cb07f5de1_k.jpg" alt="Korela Fortress" /></a></p>Käkisalmi oli osa vanhaa Suomen Karjalaa, joka jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle sotien jälkeen. Käkisalmen keskusta ei ole aivan yhtä kyllästetty suomalaisella rakennustaiteella kuin toinen vanha karjalaiskaupunki Sortavala, mutta sieltäkin löytyy jokunen merkki vanhasta rakennuskannasta, sekä yllättävästi myös yhä toimivaa, alunperin suomalaista teollisuutta. Käkisalmessa suurimman vaikutuksen teki luonnonkauniit Vuoksen rantamaisemat, sekä Laatokan hiekkarannat.Laatokan Karjala: Paasonvuoren muinaislinna2018-07-16T00:00:00+00:002018-07-16T00:00:00+00:00/2018/07/16/laatokan-karjala-paasonvuori<p>Venäjän matkailua edistävä viranomainen on ilahduttavasti merkinnyt tärkeitä matkailukohteita teiden varsille samanlaisiin ruskeisiin opasteisiin, joita Suomessakin on ilmaantunut kiitettävän runsaasti teiden varsille. Sortavalaan päin ajaessa keksin myös “Paaso Ancient Town” merkinnällä opastetun Paasovuoren, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Sortavalan keskustasta pohjoiseen. Paasovuori on vanha muinaislinna, joita löytyy useampikin kappale Laatokan ympäristöstä. Laatokan muinaislinnat ovat karjalaisten alunperin rakennuttamia suojavarustuksia, joissa todellakin on myös asuttu, kuten venäläinen tieopas antaa ymmärtää.</p>
<!--more-->
<h2 id="vanhaa-metsää">Vanhaa metsää</h2>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43338962891/in/album-72157698937303235/" title="Paaso Mountain"><img src="https://farm1.staticflickr.com/844/43338962891_6fbe20d75b_k.jpg" alt="Paaso Mountain" /></a></p>
<p>Paasovuorelle kiivetessä voi aistia heti, että metsässä ei ole harvesteri möyrinyt, eikä metsätraktori tallannut. Rauhassa kehittymään päässyt, ikivanha metsä muodostaa oman elinympäristönsä, jonka voi aistia satumetsänä, jonne astuessa muu maailma sulkeutuu ulkopuolelle. Koska valtio omistaa Venäjällä (lähes) kaikki metsät, samanlaista vanhaa metsää Venäjän Karjalassa riittää silmänkantamattomiin. Luonnossa viihtyvälle retkeilijälle siis metsäretki Karjalassa on ehdottomasti suositeltava aktiviteetti. Suomessa näitä vanhoja metsiä alkaa olla valitettavan harvassa.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43288962642/in/album-72157698937303235/" title="Paaso Mountain"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1783/43288962642_92e81dff2a_k.jpg" alt="Paaso Mountain" /></a></p>
<p>Linnavuorelle johtaa hyvin tallattu polku, joka jyrkkenee melkoisesti huippua kohden. Puolimatkassa kierretään pystysuora kalliojyrkänne, jonka alla on kummallinen louhikko kiviä. Oma oletukseni on, että kyseessä on muinoin huipulla olleen kivivallin jäännökset, jotka hyökkääjä on vierittänyt alas tuhotakseen karjalaisten linnoituksen. <a href="Kuujo, Erkki, Tiainen, Jorma, Karttunen, Eeva: Sortavalan kaupungin historia. 1970. Jyväskylä. Sortavalalaisten Seura r.y.">Kuujo et al.</a> mainitsee kirjassaan, että vuoren kivivarustuksia hävitettiin mm. rautatien sillanrakennukseen, mutta jonkinverran niitä oli jäljellä vielä 1930-luvulla. Vuoren juurella sijaitsi kalmisto, josta on löydetty miekka, kirves ym. tavaraa. Vuorella sijaitsi lisäksi lähde, joten se oli erityisen hyvä paikka puolustuksellisesti.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/28469958597/in/album-72157698937303235/" title="Paaso Mountain"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1786/28469958597_52ade1496d_k.jpg" alt="Paaso Mountain" /></a></p>
<p>Paasonvuoren kalliossa voi erottaa tietystä kulmasta selvästi silmät ja suun. Voisiko paikkaa olla käytetty myös seita- tms. palvontapaikan tapaan esihistoriallisena aikana? Tässä kalliossa selvästikin asustaa oma henki.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/28469897307/in/album-72157698937303235/" title="Paaso Mountain"><img src="https://farm1.staticflickr.com/833/28469897307_5373459ef8_k.jpg" alt="Paaso Mountain" /></a></p>
<p>Polulla kulkijaa odottaa yllätys. Keskellä kivilouhikkoa seisoo ihkaelävä toteemipaalu. Tai ainakin kuvittelen sen olevan toteemipaalu. Paaluun on kaiverrettu ylimmäiseksi riimuja tms. kuvioita, sekä ikäänkuin silmät. Alempana paalussa on muita symboleita. Palvontamenoja paikalla harrastetaan siis vieläkin. Ehkäpä kyseessä ovat jonkin luonnonuskonnon harrastajat, jotka ovat ottaneet Paasovuoren alueen omakseen. Vuoren huipulta löytyy niinikään kivi, johon on merkitty jokin symboli.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/28469964177/in/album-72157698937303235/" title="Paaso Mountain"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1828/28469964177_18c2c6971e_k.jpg" alt="Paaso Mountain" /></a></p>
<h2 id="huipulla">Huipulla</h2>
<p>Linnavuorelle kiipeäjää odottavat huikaisevat maisemat. On helppo ymmärtää, miksi juuri Sortavalan ympäristö on ollut varhaisten karjalaisten asuinpaikka. Linnavuorten arvellaan olleen turvapaikkoja, johon asukkaat ovat vaaran uhatessa paenneet. <a href="https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/r_raportti_det.aspx?RAPORTTI_ID=133661" title="Paasonvuori Sortavalassa">Paasovuorelta on löydetty asumusten perustuksia</a>, eli linnavuori on toiminut muinaisena kylänä. Huipulta on löydetty myös ahjon jäänteet ja muuta sepän toimintaan viittaavaa esineistöä. Huipulta on vieläkin hienot näkymät joenvartta pitkin sekä luoteeseen, että pohjoiseen.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/29469010928/in/album-72157698937303235/" title="Paaso Mountain"><img src="https://farm1.staticflickr.com/927/29469010928_015af23029_k.jpg" alt="Paaso Mountain" /></a></p>
<p>Museoviraston tietokannasta löytyy <a href="https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/raportti/read/asp/r_raportti_det.aspx?RAPORTTI_ID=133661" title="Paasonvuori Sortavalassa">vuodelta 1929 tarkastus</a>, jonka suoritti Aarne Europaeus. Tarkastusraportti on mielenkiintoista luettavaa. Liitteenä olleessa valokuvassa näkyy Liikalanjärvi, joka nyttemmin on kuivunut joenuomaksi ja sitä ympäröiväksi kosteikoksi. Europaeuksen käydessä paikalla olivat vielä vallit, jotka olivat “maasta ja pienenlaisista kivistä kasatut”. Linnan nimi vaikuttaa olleen ennen Liikalan linna 1500-luvulta peräisin olevan vatjalaisen verokirjan mukaan. Ilmeisesti 1600-luvulla huipulla on sijainnut kreikkalaiskatolinen kirkko ruotsalaisen Sortavalan pappilan tiluskartan mukaan. Paasonvuoren huippu on Europaeuksen mukaan 73,5 m joenpintaa korkeammalla.</p>
<p><img src="/assets/europaeus-paasonvuori.jpg" alt="/assets/europaeus-paasonvuori.jpg" /></p>
<p>Nykyään huipulla ei ole enää juuri muuta rakennelmaksi kuviteltavaa, kuin vallitusten perustuksena toiminutta kalliota reunan tuntumassa, sekä oletettavasti Europaeuksen mainitsemaa pientä kiveä, joka on ollut myöhemmin vallituksen osana.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/28469943737/in/album-72157698937303235/" title="Paaso Mountain"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1784/28469943737_ddbbbe87d2_k.jpg" alt="Paaso Mountain" /></a></p>
<p>Jos muinaislinnat ja historia kiinnostaa, Paason linnavuori on erittäin suositeltava käyntikohde, jonne on helppo löytää. Paikalle <a href="https://web.archive.org/web/20180704090749/http://go-karelia.com/fi/uutiset/matkailun-kehittaminen-paaso-vuoren-alueella-sortavalassa/" title="Matkailun kehittäminen Paaso vuoren alueella Sortavalassa">suunnitellaan jonkinlaista vierailukeskusta</a>, jonka on tarkoitus esitellä paikan arkeologiaa ja historiaa. Nyt alue on lähes täysin luonnontilassa, joten kannattaa käydä aistimassa historian havinaa.</p>Venäjän matkailua edistävä viranomainen on ilahduttavasti merkinnyt tärkeitä matkailukohteita teiden varsille samanlaisiin ruskeisiin opasteisiin, joita Suomessakin on ilmaantunut kiitettävän runsaasti teiden varsille. Sortavalaan päin ajaessa keksin myös “Paaso Ancient Town” merkinnällä opastetun Paasovuoren, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Sortavalan keskustasta pohjoiseen. Paasovuori on vanha muinaislinna, joita löytyy useampikin kappale Laatokan ympäristöstä. Laatokan muinaislinnat ovat karjalaisten alunperin rakennuttamia suojavarustuksia, joissa todellakin on myös asuttu, kuten venäläinen tieopas antaa ymmärtää.Kolin ahot2018-07-15T00:00:00+00:002018-07-15T00:00:00+00:00/2018/07/15/kolin-ahot<p>Kolilla voi nähdä kuuluisien Pielisen järvimaisemien lisäksi myös monia kauniita kaskitiloja, jotka nyttemmin ovat muuttuneet niityiksi. Näillä kaskiniityillä eli ahoilla sijaitsee vanhoja rakennuksia tuomassa niihin menneiden vuosisatojen tunnelmaa. Kävin kuvaamassa Ikolanahon ja Mäkränahon, kaksi sangen maalauksellista vanhaa perinnemaisemaa.</p>
<!--more-->
<h2 id="mäkranaho">Mäkranaho</h2>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/42524452695/in/album-72157673631470560/" title="Mäkränaho"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1823/42524452695_dafaaf4ce7_k.jpg" alt="Mäkränaho" /></a></p>
<p>Mäkränaho on kaunis niitty, joka avautuu eteläänpäin opastaululta. Niityn etelälaidassa on yksi vanha vajarakennus, ja reunamilla jäänteitä muista rakennuksista. Mäkränaho jäi asumattomaksi 1934. Nykyisin aho niitetään vuosittain. Joitain aholla viihtyviä hyönteisiä ovat kupariseppä, juomujäärä ja verilude, sekä kasveja kielo ja kissankäpälä (lähde: Mäkränahon opastetaulu).</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/42712849814/in/album-72157673631470560/" title="Mäkränaho"><img src="https://farm1.staticflickr.com/918/42712849814_2be73f1097_k.jpg" alt="Mäkränaho" /></a></p>
<h2 id="ikolanaho">Ikolanaho</h2>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/41620864040/in/album-72157673631470560/" title="Ikolanaho"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1802/41620864040_34c206c775_k.jpg" alt="Ikolanaho" /></a></p>
<p>Ikolanaholla on suosittu nuotiopaikka, sekä <a href="http://www.luontoon.fi/ikolanahovuokratupa">varattavissa oleva maja</a> yöpymistä varten. Niitty on varsin valokuvauksellinen punaisen majan ja vanhojen pihapuiden ansiosta.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43429140061/in/album-72157673631470560/" title="Ikolanaho"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1802/43429140061_77e326947e_k.jpg" alt="Ikolanaho" /></a></p>
<h2 id="purolanaho">Purolanaho</h2>
<p>Purolanaho sijaitsee Mäkränahon ja Ikolanahon välissä. Kuvaajan silmin Purolanaho ei ollut aivan yhtä kuvauksellinen kuin kaksi muuta, siltikin viehättävä. Purolanaholla on myös opastaulu, joka kertoo ahon historiasta.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/42713062394/in/album-72157673631470560/" title="Purolanaho"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1801/42713062394_19dfb7e9bd_k.jpg" alt="Purolanaho" /></a></p>
<h2 id="sananen-kolin-metsäluonnosta">Sananen Kolin metsäluonnosta</h2>
<p>Kolin retkeilyreiteillä vaeltaessa näkee myös hienoa vanhaa metsää. Vanhassa, metsätalouskäyttöön uhraamattomassa metsässä voi vielä aistia metsäekosysteemin, joka sulkee retkeilijän sisäänsä ja muu maailma jää ulkopuolelle. Kävijä on ikäänkuin vieraana ja nopeasti tuntee kunnioitusta vanhoja puita ja metsän muita asukkeja kohtaan.</p>
<p>Metsän keskeltä, hieman hämärästä, niitylle tullessa tupsahtaa toiseen maailmaan, jossa valoa riittää yllinkyllin ja kasvisto sekä eläinlajisto on toinen. Niittyä ihaillessa voi pohdiskella, kuinka sillä paikalla ennen uurastaneet talonpojat ovat raivanneet itselleen tilan korven keskeltä ja eläneet maan ehdoilla luonnon ympäröimänä.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/28559034797/in/album-72157673631470560/" title="Metsäpolku Kolilla"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1805/28559034797_d22f1be2c6_k.jpg" alt="Metsäpolku Kolilla" /></a></p>Kolilla voi nähdä kuuluisien Pielisen järvimaisemien lisäksi myös monia kauniita kaskitiloja, jotka nyttemmin ovat muuttuneet niityiksi. Näillä kaskiniityillä eli ahoilla sijaitsee vanhoja rakennuksia tuomassa niihin menneiden vuosisatojen tunnelmaa. Kävin kuvaamassa Ikolanahon ja Mäkränahon, kaksi sangen maalauksellista vanhaa perinnemaisemaa.Laatokan Karjala: Ruskeala ja Sortavala2018-07-11T00:00:00+00:002018-07-11T00:00:00+00:00/2018/07/11/laatokan-karjala-sortavala<p>Venäjän Karjala on monelle suomalaiselle jäänyt tuntemattomammaksi kohteeksi kuin vaikkapa eteläinen naapurimme.
Päätin hyödyntää poikkeuksellisen halvan ruplan vaihtokurssin ja lähteä käymään Venäjän Karjalassa. Viipurissa olin käynyt jo aiemmin, nyt oli kohteena Laatokan Karjala, eli Sortavala ja Käkisalmi.</p>
<!--more-->
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/28469885137/in/album-72157698937112055/" title="Sortavala"><img src="https://farm1.staticflickr.com/846/28469885137_7e042b9934_h.jpg" alt="Sortavala" /></a></p>
<h2 id="rajahärdelli">Rajahärdelli</h2>
<p>Aluksi muutama kommentti rajamuodollisuuksista, jotka kaikkinensa ovat varsinkin omalla autolla mennessä koukeroiset. Kaavakkeet on hyvä olla täytettynä hyvissä ajoin, että jono liikkuu jouhevasti. Onneksi sain tutuilta ja kylänmiehiltä kaavakkeet ennakkoon, jotka täyttelin lähtiessä. Ainut yllätys oli tulliselvityskaavake, joka vaadittiinkin kahtena kappaleena. Tätä eivät kylänmiehet tienneet.</p>
<p>Suomen puolella kyseessä oli ns. yhden luukun periaate. Venäjän puolelle pyrkiessä passia pääsee näyttämään neljä-viisi kertaa, ja muodollisuuksilla on kuulemma tapana vaihtua aika ajoin. Nyt edelläni ollut rouva ja motoristit saivat täytettäväkseen ylimääräisen kyselykaavakkeen, jota kuulemma nyt vaaditaan, kun ylittää rajan ensi kertaa tietyllä kulkuneuvolla. Tullissa “luukkuja” on useampi rinnakkain. Jonotimme Suomen ajoneuvoille varatulla luukulla, ja luukku/virkailija vaihtui juuri, kun tuli oma vuoroni. Hämmästyksekseni toisella luukulla virkailija ei ylimääräistä lomaketta kuitenkaan pyytänyt, joten selvisin pienemmällä byrokratialla, kuin kanssaylittäjät.</p>
<p>Tie Sortavalaan on tänä kesänä yhtä tietyömaata. Välillä ajetaan muhkuraista asfalttia, välillä asfaltti puuttuu kokonaan. Venäläisillä on myös jännä tapa levittää uutta asvalttia pätkissä, eli uuden pinnoitteen välillä on katkoja, joihin joutuu hidastamaan renkaiden ja iskareiden hyvinvoinnista huolestuneena. Tie oli kuitenkin kaikenkaikkiaan kohtuullisen ajettavassa kunnossa, ainakin verrattuna siihen, minkälaista alustaa oli tarjolla myöhemmin.</p>
<h2 id="ruskealan-kivipuisto">Ruskealan kivipuisto</h2>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/43289640652/in/album-72157697274374721/" title="Ruskeala Mountain Park"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1781/43289640652_f609fd75b0_h.jpg" alt="Ruskeala Mountain Park" /></a></p>
<p>Sortavalaan ajettaessa Suomen rajalta päin maantien varrella on opastus <a href="http://ruskeala.info/fi">Ruskealan marmorilouhokseen</a>, joka perustettiin vuonna 1767. Kaivoksesta louhittua marmoria on käytetty mm. Pietarin Iisakinkirkossa. Nykyään marmorilouhokselle on kehittynyt vetovoimainen kivipuisto, jossa on monenmoista aktiviteettia entisen marmorilouhoksen alueella. Kävijä voi mm. vuokrata veneen, tai laskea köysirataa pitkin yli koko louhosalueen. Rauhallisemmalle kävijälle jo louhoksen kiertäminen jalkaisin tarjoaa kauniita näkymiä.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/28470523637/in/album-72157697274374721/" title="Ruskeala Mountain Park"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1826/28470523637_ef9116955d_h.jpg" alt="Ruskeala Mountain Park" /></a></p>
<p>Itse tyydyin kiertämään louhosalueen, sekä ruokailemaan paikalla olevassa ravintolassa. Ravintola oli ääriään myöten täynnä vaikka kyseessä oli arkipäivä. Ystävällinen venäläisperhe antoi pöydästään tilaa ruokailijalle. Ruoka noudettiin seisovasta pöydästä. Perushuoltamotasoista sapuskaa.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/28470571687/in/album-72157697274374721/" title="Ruskeala Mountain Park"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1805/28470571687_aeba7b78c4_h.jpg" alt="Ruskeala Mountain Park" /></a></p>
<p>Ostin matkamuistoksi kaiverretun palan marmoria, jossa lukee Ruskeala kyrillisin kirjaimin. Joku palanen marmoria livahti maastosta myös reppuuni. Minulla on tapana ottaa käymiltäni paikoilta mukaan kivinäyte, jos se vaikuttaa mielenkiintoiselta.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/42435588345/in/album-72157697274374721/" title="Ruskeala Mountain Park"><img src="https://farm1.staticflickr.com/915/42435588345_973b1f0013_h.jpg" alt="Ruskeala Mountain Park" /></a></p>
<h2 id="sortavalan-kaupunki">Sortavalan kaupunki</h2>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/41529436370/in/album-72157698937112055/" title="Sortavala"><img src="https://farm1.staticflickr.com/838/41529436370_0293133cff_h.jpg" alt="Sortavala" /></a></p>
<p>Sortavalassa löysin hotellin ajeltuani kotvasen ympäriinsä. Paikkahan ei ole iso vieläkään, kaupunki on ns. kätevän kokoinen. Keskustassa on vielä jäljellä kauniita kivitaloja suomalaisten rakentamana, joista useat on restauroitu alkuperäistä tyyliä kunnioittaen, kuten vaikkapa funkkista edustava Hotelli Seurahuone. Seurahuoneen edessä on puisto, jossa on vielä paikallaan kuuluisa Runonlaulajan patsas vuodelta 1935. Surreeko synkännäköinen runonlaulaja kaupungin alennustilaa, mene ja tiedä.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/29468950678/in/album-72157698937112055/" title="Sortavala"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1824/29468950678_02bc430d43_h.jpg" alt="Sortavala" /></a></p>
<p>Sataman alueella on museo ja sen edessä tauluja, joissa kerrotaan Sortavalan historiasta. Historiankirjoituksen mukaan paikalla on ollut karjalaisasutusta vähintään tuhannen vuoden verran, ensimmäiset merkinnät ovat 1100-luvulta. Vanhan valokuvan perusteella monet 1935 keskustassa olleista kivitaloista ovat vieläkin paikoillaan. Sota ja neuvostoajat eivät ole siis tuhonneet kaikkea vanhaa Sortavalassa.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/42434841025/in/album-72157698937112055/" title="Sortavala"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1826/42434841025_33bab653f6_h.jpg" alt="Sortavala" /></a></p>
<p>Keskustassa kivitalojen seassa on vielä muutama puutalokin, romanttisesti ränsistyneinä.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/42434846375/in/album-72157698937112055/" title="Sortavala"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1788/42434846375_ac01f33bce_h.jpg" alt="Sortavala" /></a></p>
<p>Matkustajan internet-yhteydet uhkasivat jäädä ottamatta. Hotellilla informoitiin, etteivät he voi tarjota enää avointa internet-yhteyttä, koska Venäjällä on säädetty tiukat terrorismilait, jotka vaativat internet-käyttäjien tunnistautumista. Käytännössä hotellin nettiyhteyteen pääsisi kirjautumaan, jos hankkisi prepaid-SIM kortin, jonka ulkomaalainen voi kuulemma saada rekisteröitymällä operaattorin liikkeellä. Rekisteröitymiseen vaaditaan passi.</p>
<p>Onko avoimia verkkoja sitten tarjolla Venäjällä lainkaan? Tutkaillessani kaupunkia havaitsin, että keskustassa on lukuisia kahviloita, jotka tarjoavat ilmaista Wi-Fi:ä ilman mitään rekisteröitymisiä. Internet-tarpeeni saivat täyttymyksensä kahvilassa rauhallisen ambient-henkisen elektronisen musiikin tahdissa.</p>
<p>Lisäksi myöhemmin Käkisalmessa hotelli tarjosi ilmaista Wi-Fi:ä täysin ilman rekisteröitymistä tai edes salasanoja. Arvelen rekisteröitymispakon koskevan vain hotelleja, joiden tiedetään olevan ulkomaalaisten suosiossa. Matkailu Venäjällä tuntuu vielä olevan melko kotimarkkinavetoista, eli suurin osa hotelleista majoittaa suurimmaksi osaksi vain kotimaan kansalaisia.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/42434797215/in/album-72157698937112055/" title="Sortavala"><img src="https://farm1.staticflickr.com/840/42434797215_5e003c447c_h.jpg" alt="Sortavala" /></a></p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/42434889685/in/album-72157698937112055/" title="Sortavala"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1785/42434889685_448cb9b1bb_h.jpg" alt="Sortavala" /></a></p>
<p>Sortavala sijaitsee Läppäjärven rannalla, joka kuuluu Laatokkaan. Läppäjärvi ei vielä tarjoa aavan Laatokan näkymiä, mutta on sinällään viehättävä järvi jyrkkäreunaisine rantoineen.</p>
<p><a data-flickr-embed="true" href="https://www.flickr.com/photos/rdnk/41529441850/in/album-72157698937112055/" title="Sortavala"><img src="https://farm2.staticflickr.com/1823/41529441850_12173fb2f2_h.jpg" alt="Sortavala" /></a></p>Venäjän Karjala on monelle suomalaiselle jäänyt tuntemattomammaksi kohteeksi kuin vaikkapa eteläinen naapurimme. Päätin hyödyntää poikkeuksellisen halvan ruplan vaihtokurssin ja lähteä käymään Venäjän Karjalassa. Viipurissa olin käynyt jo aiemmin, nyt oli kohteena Laatokan Karjala, eli Sortavala ja Käkisalmi.